Vettä vihmoo vaakatasossa ja lämpötila on hädin tuskin pari astetta plussan puolella. ”Tuntuu kuin” -lukema painuisi epäilemättä pitkästi pakkaselle. Vasta pari päivää sitten oltiin vielä hellelukemissa, joten mielessä pyörii muuan sananlasku siitä, miten kevät Suomessa etenee.

Olosuhteet eivät kuitenkaan lannista millään tavalla kolmea raivaussahan valjaita sovittelevaa metsänomistajaa nokia-laisen metsätien varressa. Havaittavissa on lähinnä ripaus jännityksellä maustettua innostuneisuutta, kun seinäjokinen Timo Mäenpää, tamperelainen Tommi Takala ja töysäläinen Suvi Tasanko aloittelevat opintoihinsa kuuluvaa taimikonhoidon näyttökoetta.

Kolmikko on osa Tampereen seudun ammattiopiston metsänomistajien metsäkoulussa tammikuussa 2020 aloittanutta aikuisopiskelijoiden ryhmää.

”Korona-aikana opiskelu on tapahtunut pääosin etänä verkossa, joten nämä maastopäivät ovat tervetullutta vaihtelua. Täällä pääsee vaihtamaan kasvokkain ajatuksia toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa”, kertoo Tasanko sovitellessaan raivaussahan valjaita harteilleen.

Yrityksestä lisäkipinää

Suvi Tasangolla, 42, oli monta hyvää syytä lähteä ammentamaan lisäoppia metsäalalta.

”Olen lähtöjäni maatilan tyttö Kauhajoelta, joten minulla on ollut kosketuspintaa metsään pienestä pitäen. Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat kiinnostaneet minua aina.”

Tasanko omistaa äidiltään perimänsä metsätilan Kauhajoella. Lisäksi hänen aviopuolisollaan, metsätalousinsinööri Sampo Parviaisella, on metsää Sotkamossa.

Omien metsien hoitamisen ohella keskeinen syy Tasangon metsäopinnoille on pariskunnan yhteinen metsäalan yritys.

”Sampo oli haaveillut pitkään metsäalan yrittäjyydestä. Minä puolestani halusin oppia ymmärtämään metsäalaa paremmin, jotta voin olla mukana yritystoiminnassa.”

Parviainen työskenteli aiemmin metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa, mutta toukokuun alussa käynnistyi pariskunnan yhteisen Toivemetsä-yrityksen toiminta. Tasanko aikoo työskennellä Toivemetsän tehtävissä alkuvaiheessa pari päivää viikossa.

”Yrityksen toiminta on vasta käynnistysvaiheessa, mutta tavoite on, että se työllistää ainakin toisen meistä täyspäiväisesti. Minä työskentelen tällä hetkellä fysioterapeuttina ja todennäköisesti jatkan myös niitä töitä.”

Raivaaminen mielipuuhaa

Näyttökokeeseen Tasanko valitsee raivaussahakseen ennakkoluulottomasti Stihlin isoimman FS 490 -mallin, jossa on 225 millimetrin terä. Suurimmat kaadettavat puut ovat kannolta reippaasti yli kymmensenttisiä, joten tehokas saha puoltaa paikkaansa.

Hän etenee sateen liukastamassa ja jäkälän verhoamassa rinnemaastossa vakain ja rauhallisin liikkein. Kylvötuppaista kasvamaan valikoituu laadukkain puu, eikä sahanterä tee ahtaassakaan välissä jälkiä kasvatettaviin puihin.

Työtä arvioivat yrittäjämetsuri Juho Pohjoismäki sekä kurssin opettajat Jari Syvälä ja Jukka Honkanen. Heidän mielestään raivaus sujuu mallikkaasti.

”Raivaamisesta minulla on eniten kokemusta. Se on metsässä minulle mieleisimpiä juttuja. Voin tehdä yrityksessäkin käytännön raivaustöitä tarpeen mukaan”, Tasanko sanoo.

Julkaistu kokonaisuudesssaan Metsälehti Makasiinissa 4/2021

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.