Metsälehti kysyi metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoilta eri puolilta Suomea, milloin ja miten talvileimikon saa parhaiten kaupaksi. Selvisi, että paras myyntiaika vaihtelee paikkakunnittain kesästä marraskuuhun.

Kesälomien jälkeen alkusyksystä on monin paikoin oikea hetki laittaa talvileimikko myyntiin. Pohjoisempana talvileimikoiden myyntiaika venyi pidemmälle syksyyn. Joulukuussa ollaan jo usein myöhässä. Talvella kaupan oleviin talvileimikoihin tulee monesti vähemmän tarjouksia ja hinnat ovat huonommat kuin syksyllä.

Mikäli suunnittelee puukauppoja seuraavalle talvelle, voi leimikon suunnitella valmiiksi jo keväällä tai kesällä. Keväällä ei kuitenkaan vielä välttämättä kannata tarjota kohdetta myyntiin.

“Olen joskus myynyt talvileimikkoa toukokuussa, mutta siinä vaiheessa ostajat eivät vielä tiedä seuraavan talven hintatasoa ja tarjous tulee melko varman päälle. Elo-syyskuussa tiedetään jo paremmin, mikä puun hinta on”, arvioi metsäasiantuntija Arttu Juhola Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä.

Seuraa markkinoita

Talven pituus ja olosuhteet sekä puumarkkinoiden vilkkaus vaikuttavat talvikorjuukohteiden kysyntään ja hintoihin. Kun puusta on kova kysyntä, vähemmän kiinnostavat kohteet, kuten talviharvennukset, menevät paremmin kaupaksi kuin hiljaisina aikoina.

Viime vuonna myös talvileimikoiden kauppa kävi kiivaana. Samalla monien ostajien varastot alkoivat pullistella jo joulukuussa, mutta paikoin ostajilla löytyy vielä ostohalua.

Hyvät korjuukelit ovat vauhdittaneet talvileimikoiden myyntiä. Rovaniemellä, missä talvikorjuukelit kestävät Etelä-Suomea pidempään, puumarkkinoiden vilkkaus näkyi talvi- ja kesäleimikoiden ympärivuotisena kauppana.

“Minun näkemykseni mukaan silloin, kun puukauppa käy vilkkaasti, kesällä jo kaupitellaan talvileimikoita ja keskellä talvea myydään kesäleimikoita. Tuntuu, että puukauppa käy koko ajan”, summaa metsäneuvoja Ilkka Ruotsala Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä.

Pusikot matalaksi

Talvileimikoiden myyntiä voi vauhdittaa ennakkoraivauksella. Etenkin harvennus- ja ensiharvennuskohteissa hakkuukoneen näkymää haittaavat pusikot kannattaa raivata jo edeltävänä kesänä valmiiksi.

Pieniä leimikoita kannattaa yhdistellä naapureiden kanssa. Sen sijaan päätehakkuiden ja harvennusten yhdistely voi karsia ostajia.

“Pienemmät sahayrittäjät eivät välttämättä ole kiinnostuneita, jos samaan leimikkoon ympätään harvennuksia ja ensiharvennuksia”, kertoo metsäasiantuntija Ossi Alatalo Metsänhoitoyhdistys Kaakosta.

Julkaistu kokonaisuudessan Metsälehdessä 3/2019. Juttua varten haastateltiin myös metsäasiantuntijoita Pohjois-Karjalan ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksistä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.