Ruotsalaisille metsänomistajille maksetaan jatkossa hakkuiden viivästyttämisestä, jos maan ympäristötavoitteiden komitean viime viikolla esittämät keinot otetaan käyttöön. Maksu olisi 400 kruunua eli noin 36 euroa jokaista varastoitua hiilitonnia kohti, jos hakkuita viivästetään viidellä tai 20 vuodella.
Tämä tarkoittaa komitean mukaan sitä, että hehtaarilta maksettaisiin vuodessa keskimäärin 2 700 kruunua eli noin 240 euroa. Ehtona maksulle olisi, että metsä on sopimuskauden jälkeen vanhempaa kuin päätehakkuukelpoinen metsä.
Ruotsin hallituksen vuonna 2010 perustama ympäristötavoitteiden komitea luovutti viime perjantaina mietintönsä Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtarille. Mietinnössä listataan ne keinot, joita Ruotsi voi tehdä saavuttaakseen tavoitteet, jotka EU on asettanut luonnon monimuotoisuudelle ja kasvihuonekaasujen talteenotolle.
Hakkuiden viivästyttämisen lisäksi komitea ehdottaa muun muassa tukea turvemaiden ennallistamiseen, 50 prosentin tukea metsänlannoituksiin, vanhojen metsien tiukkaa suojelua sekä metsänomistajille suunnattua tiedotuskampanjaa sellaisista metsänhoidon menetelmistä, jotka lisäävät sekä metsän tuottoa että monimuotoisuutta.
Ruotsalaislehti ATL:n mukaan hakkuiden viivästyttämisen on arvioitu maksavan 2,4 miljardia kruunua eli noin 210 miljoonaa euroa, jos sitä tehdään korkeintaan 100 000 hehtaarilla. Lannoitustuen hinnaksi on arvioitu 400–600 miljoonaa kruunua eli noin 36–54 miljoonaa euroa, jos sitä myönnetään korkeintaan 400 000 hehtaarille.
Ristiriitainen vastaanotto
Mietintö on otettu Ruotsissa vastaan ristiriitaisesti. Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan monet kansanedustajat ovat sitä mieltä, että mietinnössä ehdotetut toimenpiteet eivät riitä.
Ruotsin metsien ja maaperän hiilensidonnan tulisi kasvaa vuoteen 2030 mennessä 19 miljoonaa tonnia, jotta EU:n tavoitteisiin päästään. Mietinnön keinoin hiilensidontaa on mahdollista kasvattaa seitsemällä miljoonalla tonnilla.
”Tavoitteita on mahdoton saavuttaa, ja meidän poliitikkojen on sanottava se suoraan”, toteaa SVT:n haastattelema kristillisdemokraattien Carl-Wiktor Svensson.
Hän on sitä mieltä, että tavoitteet pitäisi neuvotella EU:ssa uudelleen. Ruotsin vihreiden Maria Gardfjell arvioi puolestaan SVT:lle, että EU:n tavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos siihen löytyy poliittista tahtoa. Puolue rajoittaisi hakkuita enemmän kuin mietinnössä ehdotetaan.
”Tarvitaan sitovampia sääntöjä ja selkeämpiä ohjauskeinoja, jotka ohjaavat kohti luonnonmukaisempaa metsätaloutta ja pienempää hakkuumäärää”, Gardfjell sanoo.
Teollisuudelta kritiikkiä
Metsäyhtiö Norra Skogin jäsenjohtajan Jonas Erikssonin mielestä mietinnössä unohdetaan se tosiasia, että metsän kenties tärkein tehtävä on tuottaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita. Hänen mielestään ilmastokysymyksiä yritetään liiaksi ratkoa vain varastoimalla hiiltä metsiin.
”Ruotsilla on merkittävänä metsämaana velvollisuus ylläpitää aktiivista metsätaloutta ja olla mukana viemässä ilmastohyötyjä sellaisiin maihin, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia muuttaa yhteiskuntaansa fossiilittomaksi”, Eriksson sanoo tiedotteessa.
Metsänomistajien tiedotuskampanjaan Norra Skog on Erikssonin mukaan tyytyväinen. Hänen mielestään on kuitenkin käsittämätöntä, että samaan aikaan ehdotetaan kiertoaikojen pidentämistä ja siten passiivisempaa metsänhoitoa.
”Tähän ehdotetaan käytettävän lähes 2,5 miljardia kruunua. Ruotsalaisen metsätalouden vuotuista jalostusarvoa se vähentäisi noin kahdeksalla miljardilla kruunulla”, Eriksson sanoo.
Myös Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestö Skogsindustrierna suhtautuu kieroaikojen pidentämiseen kielteisesti. Sen mukaan monet komitean ehdotuksista uhkaavat uusiutuvan raaka-aineen saatavuutta ja heikentävät siten metsien ilmastohyötyjä.
”Mielestämme ympäristötavoitteiden komitea ei ole huomioinut riittävästi saamaansa ohjeistusta ehdottaa sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat sosioekonomisesti terveitä, kustannustehokkaita ja voimistavat Ruotsin kilpailukykyä”, etujärjestö linjaa tiedotteessaan.
Riskit huomioon
Myös ruotsalainen maataloustuottajien keskusliitto LRF kritisoi sitä, että EU:ssa keskitytään hiilen varastontiin eikä huomioida sitä, että puuraaka-aineella voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita.
Siihen, että metsänomistajille alettaisiin maksaa hakkuiden viivästyttämisestä, LRF suhtautuu myönteisesti, mutta muistuttaa myös, että siihen liittyy myös riskinsä, jos hiiltä varastoidaan vanhoihin metsiin.
Metsänlannoituksen tukeen LRF suhtautuu kriittisesti.
”Yleisesti ottaen metsänhoidon tukia tulee mielestämme välttää. Nykytilanteessa, jossa EU vaatii hiilivaraston kasvattamista, lannoitustuki on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin hakkuiden vähentäminen”, sanoo liiton asiantuntija Gunnar Lindén.
Ympäristötavoitteiden komitean mietintö lähtee nyt lausuntokierrokselle, ja hallituksen esitys annettaneen Ruotsin eduskunnalle syksyllä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Hetkellisesti voidaan jotain saavuttaa. Mutta ei kannata unohtaa miksi Suomen metsien kasvu on viime vuosina pienentynyt: metsien ikääntymisen takia. Ei pidä sitten yllättyä kun kasvu laskee lisää jos kiertoaikoja pidennetään.
Tuskin oleellista merkitystä edes lyhytaikaisesti. Hieman vähentää puun tarjontaa ja nostaa puun hintaa. Tämä hieman vähentää puun ostoja ja vähentää puun käyttöä teollisuudessa.
Metsänomistajan kannalta hyvä, kun puun hinta nousee. Veronmaksajat maksavat ja mo korjaa sadon.