Pylväsbisneksessä jako kahteen – ”Toimiala tarvitsee suuria investointeja”

Kun toimiala kypsyy, se keskittyy. Keskittyminen on tyypillistä aloille, joilla markkinat eivät kasva ja yritykset hakevat kasvua markkinaosuuksista.

Tuoreiden yrityskauppojen myötä Suomessa kyllästettyjen pylväiden tuotanto on keskittynyt kahteen yhtiöön.

Iivari Mononen -konsernin tytäryhtiö Scanpole Oy osti joulukuussa Kokkolassa toimivan Påras Oy -kyllästämön ja nyt huhtikuussa Savonlinnassa toimivan raakapylväsvalmistaja Pentti Heinonen Oy:n. Viime vuonna ostoslistalla oli Irlannista PDM Timber Treatment -kyllästämö.

Versowood osti viime vuonna nastolalaisen Pinarin, liikevaihdoltaan kuuden miljoonan euron yrityksen.

Iivari Mononen -konsernissa pylväät ovat isoin toimiala, mutta yritys valmistaa myös muita kestopuutuotteita, höylätavaraa ja aitakeppejä. Versowood on toinen pylväsalan isoista toimijoista, mutta sahayhtiölle pylväät ovat vain pari prosenttia kokonaisliikevaihdosta.

Isot investointipaineet pääomaa sitovalla alalla

Pohjoiskarjalainen Iivari Mononen -konserni on vankasti Monosen suvun perheyhtiö. Toimitusjohtaja Ari Monosen mukaan pylväsalalla keskittymisen ajurina on kyllästysaineiden muuttuminen. Kupariöljykyllästys on tulossa ja alkaa korvata nykyistä päämenetelmää, kreosoottikyllästystä, jonka lisäksi pylväitä kyllästetään kuparikyllästeillä.

”Toimiala tarvitsee kyllästettyjen pylväiden osalta erittäin suuria investointeja.”

Mononen luonnehtii toimialaa muutenkin pääomaa sitovaksi, suhteessa liikevaihtoon. Rahaa on kiinni ostetuissa pylväsaihioissa ja kyllästettyjen pylväiden kuivumisvarastoissa.

Pienissä yrityksissä luopumisen taustasyynä voi olla yrittäjän ikääntyminen ja jatkajan puuttuminen.

Tavallista on myös, että jos yrityksellä on sekä pylväiden että sahatavaran kyllästämistä, niin toisesta voi olla järkevää luopua ja keskittyä toiseen. Näin tapahtui Påras-yrityksen kanssa.

Puunhankinta-alue laajenee, tai laajeneeko?

Pentti Heinonen Oy:n oston myötä Scanpolen puunhankinta laajenee Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan.

Ostettu yritys fuusioidaan Scanpoleen ja Pentti Heinonen Oy:n nimi jää historiaan. Kuorinta ja sorvaus jatkuu kuitenkin Savonlinnassa.

Savonlinnasta raakapylväät menevät joko Nurmeksen kyllästämöön tai Haminan satamaan ja edelleen kyllästettäviksi konsernin Britannian tai Irlannin tytäryhtiöihin.

Ari Mononen sanoo, että puunhankintaa olisi laajennettu etelään päin joka tapauksessa, koska irlantilaisyhtiön oston myötä raakapylväiden tarve on kasvanut. Pentti Heinonen Oy tuli sopivasti myyntiin.

Vaikka ostavan yrityksen kannalta puunhankinta-alue laajenee, niin metsänomistajan kannalta muutoksia ei tapahdu. Ostajia on tosin yksi vähemmän.

Pieniä jäljellä muutama, mutta pienuus suhteellista

Pieniä, itsenäisiä raakapylväiden valmistajia on jäljellä neljä ammattimaista. Raakapylväillä tarkoitetaan kyllästämättömiä pylväitä, jotka nekin ovat vientituote.

Raakapylväiden valmistus ei ole teknologialtaan kovinkaan erikoista, siihen riittää kuorimakone ja pylvässorvi. Markkina-arvon kannalta oleellista on pylväspuiden ostamisen taito ja laitoksen sijainti, sillä pylväiden kuljettaminen on kallista.

Pienuuskin on suhteellista. Ostetun Pentti Heinonen Oy:n 2,5 miljoonan liikevaihto on pientä suhteessa Iivari Mononen -konsernin viimeisimmän tilivuoden 83 miljoonaan euroon, mutta Monosen noin sadan tuhannen kuution puunkäyttö on pientä suhteessa sahateollisuuden noin 12 miljoonan kuution puunkäyttöön.

Kun eivät enää laula puhelinlangat

Vaikka alalle on periaatteessa helppo tulla ja alkuun pääsee muutaman miljoonan investoinnilla, niin uutta toimijaa ei ole tullut kymmeniin vuosiin. Syykin on ymmärrettävä – kun puisista puhelinpylväistä alettiin luopua, niin pylväiden tarve on puolittunut.

Iivari Monosen Scanpole on tätä nykyä lähes kokonaan vientiyritys. Päämarkkinat ovat Euroopan pohjoisemmalla ja läntisemmällä osalla. Brittein saarilla tietoliikennekaapeleita vedetään ilmajohtoina, ja jonkin verran Ruotsissakin.

Aiemmin tärkeiden Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kysyntä tyrehtyi arabikevääseen eikä ole siitä palautunut. Vakaana pysynyt Saudi-Arabia on siirtynyt kokonaan teräspylväisiin jo vuosituhannen alussa.

Kilpailtu markkina pylväät ovat aina ja edelleen. Euroopassa pylväiden valmistajia on jäljellä kolmisenkymmentä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.