Metsä Groupin liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä on tyytyväinen. Puukauppa käy hyvin. Viime vuonna metsäteollisuus osti yksityismetsistä 47 miljoonaa mottia puuta, ja tänä vuonna on Mäntylän mukaan hyvät mahdollisuudet rikkoa 50 miljoonan raja.

”Se määrä minun mielestäni tarvitaankin, kun otetaan huomioon teollisuuden kasvanut puunkäyttö.”

Talvella metsäyhtiöiden puuvarannot pääsivät hupenemaan syksyn surkeiden korjuukelien ansiosta. Puuta oli saatava äkkiä liikkeelle ja tämä näkyi kevään ja alkukesän kuumentuneessa puukaupassa. Yhtiöt halusivat pitää koneensa käynnissä, mutta osa joutui rajoittamaan tuotantoaan.

Nyt tilanne Metsä Groupin puuvarantojen suhteen on Mäntylän mukaan normaali.

”Metsänomistajan näkökulmasta hintataso on minusta hyvällä tasolla. Siksi uskon, että syksyllä puukauppa käy. Itämeren alueen tilanne tulee pikku hiljaa vaikuttamaan siihen, millainen tasapainotilanne tulee olemaan.”

Lojaalit jäsenet kilpailuetuna

Mäntylä johtaa puunhankintaorganisaatiota, jonka omistajana on osuuskunta. Tämä heijastuu käytännön puunhankintaan: valtaosa Metsä Groupille puuta myyvistä metsänomistajista on nimittäin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniä.

”Kyllä osuuskuntataustaisuus on meille selkeä kilpailuetu. Voimme olla muita yhtiöitä varmempia siitä, että jäsenet myyvät meille puuta. Toki he voivat myydä muillekin toimijoille, joten meidän on oltava täysin kilpailukykyisiä.”

Uskollisesta, puuta omalle osuuskunnalle myyvästä jäsenistöstä on erityistä hyötyä juuri nyt, sillä Mäntylän mukaan kuitupuu on Suomessa taloudellisessa täyskäytössä Äänekosken biotuotetehtaan valmistumisen jälkeen.

Tällä hetkellä hakkuiden lisäyspotentiaalia on lähinnä tukkipuolella, sillä kuitupuun lisähakkuumahdollisuudet ovat vähäiset ja nekin sijoittuvat maantieteellisesti Pohjois-Suomeen.

”Siinäkin tapauksessa edellytyksenä on, että kaikki tukki saataisiin hakattua ja käytettyä. Muuten ei kuitua tule markkinoille.”

Mäntylä sanoo suoraan, ettei kaikille riitä puuta, jos jokainen uusi Suomeen suunniteltu tehdashanke toteutuu. Sen sijaan sitä, kuka jää ilman, hän ei suostu arvioimaan.

”Uskon, että jokainen investoija katsoo omat edellytyksensä ja hakkuumahdollisuusluvut ja tekee sitten omat johtopäätöksensä.”

Leimikoita keskittämään

Jos puuta on kuitenkin tulevaisuudessa saatava lisää ja kuitupuun kestävän hakkuumäärän katto jo lähenee, niin mitä Mäntylän mielestä on asialle tehtävissä?

Vastauksena on viime vuosien muotisana tehostaminen. Tuottamattomat, esimerkiksi metsäomaisuudestaan vähät välittävien perikuntien metsät on saatava tehokkaampaan käyttöön. Tehokkuutta saa, kun tilakokoja kasvatetaan siirtämällä metsää aktiivisille ja ammattimaisemmille metsänomistajille.

”Silloin, kun metsänomistus on ammattimaisempaa, ollaan tiukemmin osa koko puuntuotannon ja metsäteollisuuden ketjua”, Mäntylä kuvailee.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 6/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.