Uudistettava puulaji ja uudistamismenetelmä valitaan yleensä metsätyypin ja maalajitiedon perusteella. Metsänhoidon suosituksissa männyn kylvöön soveltuvia kivennäismaiden kohteita ovat kuivahkojen kankaiden karkeat ja keskikarkeat maat sekä kuivien kankaiden keskikarkeat maat.

Metsätyyppiluokitus on kuitenkin subjektiivinen ja etenkin rajatapauksissa liian epätarkka menetelmä kylvölle soveltuvan kohteen tunnistamiseen. Luotettavaa tietoa maalajista ei myöskään ole aina saatavilla.

Nämä tekijät yhdessä kylvön edullisuuden kanssa lisäävät riskiä sen käyttöön kylvölle soveltumattomien, rousteherkkien maiden uudistamisessa. Vaikka roustetta pidetään lähtökohtaisesti viljavien maiden vitsauksena, se voi heikentää kylvötulosta merkittävästi jo kuivahkon kankaan moreenimaalla.

Riskikohteiden tunnistaminen ja välttäminen on kylvön onnistumisen kannalta kriittistä, sillä rousteen vaikutusta kylvötulokseen ei voida kompensoida lisäämällä siemenmäärää tai muuttamalla maanmuokkausta.

Päätehakkuutilavuudelle löytyi raja-arvo

Uudistettavan kohteen ravinteisuudella ja sen myötä puuston saavutettavissa olevalla tilavuudella sekä toisaalta roustetuhoriskillä on yhteinen nimittäjä, joka on maaperän hienoaineksen osuus.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tämän yhteyden avulla tunnistaa luotettavasti kylvölle soveltumattomat kohteet.

Tutkimusaineistona oli koneellisesti kylvettyjä, kolmevuotiaita männyn uudistusaloja, joilta mitattuja taimimääriä verrattiin tietokannasta saatuihin samojen alojen päätehakkuutilavuuksiin.

Tulokset viittaavat siihen, ettei kohde sovellu männyn kylvöön, mikäli puuston päätehakkuutilavuus ylittää 260 kuutiota hehtaarilla.

Arviota tukevat myös aiemmat havainnot puuston tilavuuden ja kylvön onnistumisen välisestä yhteydestä.

Arviointimenetelmä on kuitenkin ”yksisuuntainen”, eli edellä mainitun tilavuusrajan alittuminen ei vastaavasti suoraan tarkoita kohteen soveltuvuutta kylvöön, koska se voi johtua myös puuston iästä ja/tai käsittelystä.

Parhaaseen tulokseen kylvökohteen valinnassa päästään luonnollisesti käyttämällä kaikkia edellä mainittuja tunnuksia, eli metsätyyppiä, maalajia ja puuston tilavuutta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.