Puurakentamisen voi karkeasti tyypitellä pientaloihin ja vapaa-ajanasumiseen, puukerrostaloihin ja suurten jännevälien rakennuksiin.
Insinööripuuta voi käyttää niissä kaikissa. Insinööripuulla tarkoitetaan etenkin sorvatuista viiluista liimattua viilupuuta eli LVL-palkkia, ristiinliimatuista höylälaudoista valmistettua CLT:tä ja liimapuuta kuten liimahirsiä.
Puutuotteiden käyttöä edistävän Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Anu Turunen on ja ei ole tyytyväinen puurakentamisen osuuteen.
”Pientalorakentamisessa puu pitää pintansa, mutta asuinkerrostaloissa suhde on ihan väärin päin.”
Pientalojen runkomateriaalina puulla on 80–90 prosentin valta-asema ja vapaa-ajan asunnoissa osuus on jopa 95 prosentissa.
Puukerrostalojen rakentaminen tuli mahdolliseksi vuoden 1996 lakimuutoksella, mutta kaikista edistämisponnistuksista huolimatta osuus on jumittunut 3–6 prosentin välille. Ruotsissa, missä puukerrostalojen rakentaminen alkoi aikaisemmin, osuus on tasaantunut 15–20 prosenttiin.
Rakentaminen vahvojen perinteiden vanki
Turunen pohtii, että syyt ovat vahvoissa perinteissä.
”Kaupungistuminen ja betonirakentamisen tulo tapahtuivat samaan aikaan, ja betoni on nähty kaupunkirakentamisessa ainoaksi oikeaksi. Ajatellaan, että kaupungin täytyy olla kivestä.”
Rakentamisessakin maailman muuttaminen on kallista ja isolle teollisuudelle puukerrostalojen puumäärät ovat kuitenkin pieniä.
”Betonielementeissä prosessit on hiottu viimeisen päälle ja tuote on aina sama kaikilla toimittajilla. Puuelementeissä ei olla vielä samalla tasolla ja eri toimittajien tuotteissa on eroja.”
Puukerrostalon rakentaminen on betonirakentamista kalliimpaa, mutta Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan ne myös pitävät hintansa paremmin.
Jälkimarkkinoillakin puukerrostaloasunnoista ollaan valmiita maksamaan kymmenkunta prosenttia betonisen naapuritalon osakehuoneistoa enemmän. Tosin vertailuaineistoa on vielä ohuesti.
Kasvulle on tilaa. Turunen suhteuttaa, että Euroopankin tasolla puumateriaalien osuus on vain yksi prosentti kaikista rakennusmateriaaleista, painolla mitattuna.
”Mutta jotenkin pitäisi päästä rakennusliikkeiden ihon alle.”
Vihreää rakentamista, vihreää rahoitusta
”Puurakentamiselle kuuluu hyvää, kun ottaa huomioon millaisessa alhossa rakentaminen ylipäätään on”, Stora Enson rakentamisratkaisujen kehityspäällikkö Antto Kauhanen luonnehtii.
”Nyt odotetaan, että patoutunut kysyntä alkaa purkautua ensi vuoden puolella.”
Kauhanen uskoo, että puukerrostalojen nousu alkaa vielä, sillä puurakentamista puoltavia signaaleja on monia.
”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Uudet rakennukset alkavat olla jo nollaenergiataloja ja säätelyn painopiste siirtyy materiaaleihin.”
Kotimaassa on tulossa uusi rakentamislaki, joka asettaa uudisrakennuksen hiilijalanjäljelle raja-arvon ja myös velvoittaa ilmoittamaan uudisrakennuksen hiilikädenjäljen eli positiiviset ilmastovaikutukset.
EU:ta parjataan metsäpolitiikan omimisesta, mutta ilmastotaksonomia edistää puunkäyttöä – iso rakennushanke saa parempiehtoista vihreää rahoitusta, jos se hillitsee ilmastonmuutosta.
Insinööripuu nosteessa
”Insinööripuu on nosteessa, meillä Stora Ensossa ja ylipäätään”, Kauhanen jatkaa.
CLT on parikymmentä vuotta sitten Keski-Euroopassa kehitetty innovaatio, ja siellä se on rakentamisen valtavirtaa.
Stora Enson CLT-tehtaat ovat Itävallassa, Tshekissä ja Ruotsissa. Suomessa CLT-valmistajia ovat Hoisko eli CLT Finland Oy Alajärvellä ja Crosslam Oy Kuhmossa. Kauhajoella toiminut CLT Plant Oy meni joulukuussa konkurssiin.
Viilupuu- eli LVL-tuotantoa Stora Ensolla on Suomessa Varkauden-tehtaalla ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Metsä Group kutsuu omaa tuotettaan kertopuuksi ja sillä on tuotantoa Lohjalla ja Punkaharjulla, ja kolmas laitos tulossa Äänekoskelle.
Sekä CLT- että LVL-tuotanto ovat teknologialtaan suuren mittaluokan touhua, jota ei niin vain tupsauteta pienen sahan kylkeen. Yksityisille sahoille jalostusloikka niiden valmistajaksi voi olla iso.
CLT:tä ei myydä suoraan hartiapankkirakentajille, mutta LVL on rautakauppojen hyllytavaraa.
Paljonko puuta puukerrostaloon?
Kauhanen puhuu mielellään CLT-elementeistä ja laskee, että kuusikerroksisen puukerrostalon runkorakenteisiin menee kymmenkunta rekkakuormaa, 400–500 kuutiometriä.
Yhteen sahatavarakuutioon tarvitaan kaksi kuutiota tukkia, mutta höylätavarasta tehtyyn CLT-kuutioon suhteeksi voi ottaa luvun 2,5.
Näin laskien puukerrostaloon menee tukkia 1 000–1 250 kuutiometriä. Se on promilleja vähänkin isomman sahan vuosituotannosta ja tulee linjalta aamupäivän aikana.
”On laskettu, että jos Suomen kaikki rakentaminen korvattaisiin puulla, niin metsät kasvaisivat sen massan takaisin viidessä kesäpäivässä”, Kauhanen suhteuttaa.
Viime vuonna tukkipuun hakkuut olivat 26 miljoonaa kuutiometriä. Teoriassa sillä määrällä rakennettaisiin yli 20 000 puukerrostaloa.
Puurakentamisen merkitys onkin enemmän arvonluonnissa kuin käyttömäärien kasvattajana. CLT maksaa keskimäärin 700 euroa kuutio. Nykyhinnoilla siihen on mennyt tukkia 200 euron arvosta. Sahatavaraa samasta tukkimäärästä olisi tullut 550 euron arvosta.
Näkyviä merkkikohteita, hiljaista valtavirtaa
Suomen korkein puurakennus on 14-kerroksinen joensuulainen opiskelijatalo. Huomiota kerääviä insinööripuun merkkikohteita toteutetaan jatkuvasti.
Stora Enson uusi pääkonttori Katajanokan Laituri lienee puumäärältään puurakennuksista suurin, 7 600 kuutiometriä puuta, karkeasti arvioiden lähes 20 000 kuutiometriä tukkia.
Katajanokan Laituri rakennetaan kotimaisesta LVL-viilupuusta ja ruotsalaisesta CLT:stä. Hanke on yhteinen työeläkeyhtiö Varman kanssa ja se valmistuu loppukesällä. Rakennukseen tulee myös hotelli ja julkinen aulatila ravitsemusliikkeineen. Runkorakentamisesta vastannut Puurakentajat Group meni syksyllä konkurssiin, mutta ehti saada rungon valmiiksi aikataulussa.
Vähemmälle huomiolle jäävät insinööripuun arkiset kohteet, kymmenet ja kymmenet koulut, päiväkodit ja hoivakodit.
”Julkisessa rakentamisessa puurakentamisen läpimurto on käynnissä. Seuraavaksi pitää kääntää yksityisten rakennusliikkeiden eli gryndausrakentamisen päät.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kerrostalorakentaminen on usein täydennysrakentamista, johon puu ei aina edes sovellu.
Olen ollut aikanani rakennusliikkeen johtaja ja luulen tietäväni, miten nykyisetkin ajattelevat. Rakennushankkeessa on monenlaisia riskitekijöitä. Miksi minä asioista vastaavana hankkisin riesakseni vielä yhden lisää. Puurakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä mikään asuntojen myyntivaltti. Sen sijaan siinä kosteuden hallinta on vaikeampaa kuin betonitalossa ja jokainen osaa rakentaa betonitalon.
Kannattaisi puukerrostalorakentamista haikailevien tunnustaa arkipäivien realiteetit. Ei tule koskaan merkittävästi vapaaehtoisesti lisääntymään.
Kannattaisi panostaa siis mieluummin insinöörirakenteisiin, julkiseen rakentamiseen tai vaikkapa toimistorakentamiseen. Näissä kaikissa hiilijalanjäljellä on hyödynnettävää merkitystä.