Kuivan kesän aikana on korjattu leimikoita, joille yleensä päästään vasta talvikelillä. Samalla Metsä Groupin puuterminaalit Keski-Suomessa ovat väärällään puuta. Se taas on herättänyt epäilyksiä, että biotuotetehtaalla tökkii tuotannon rajoitusten tai laiterikkojen vuoksi.

Kun suurtehdas tehdas seisoo päivän eikä korjuussa jarruteta, tienvarteen tai terminaaliin sumautuu liki 20 000 mottia puuta. Viisimetrisenä rankana se tarkoittaa lähes kilometrin pinoa.

Metsä Fibren puolelta epäilyksiä tehtaan toiminnasta ei myönnetä:

”Meillä on tehtailla normaali täysi käynti, emmekä ole rajoittaneet tuotantoa. Rauman tämän hetken seisokki on tavallinen suunniteltu vuosihuoltoseisokki”, vakuuttaa tuotantojohtaja Jaakko Anttila.

Metsä Groupin Jyväskylän piirin piiripäällikkö Antti Heinonen lisää, että puuterminaaleja täytetään suunnitelmallisesti.

”Terminaaleja täytetään jatkuvasti ja toisaalta puuta ajetaan niistä tehtaalle viikonloppuisin. Samalla ennakoimme syyssateita ja ajamme puuta pikkuteiden varsilta terminaaleihin, kun tiet vielä kantavat.”

Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko kertoo, ettei puunkorjuuseen ole suunnitella äkillisiä rajoitteita.

”Korjuuta rajoitetaan pahimman kelirikon aikaan ja tarvittaessa jouluviikolla.”

Isot korjuuyrittäjät kertovat, että korjuuta ei vielä ole rajoitettu, mutta savotoita on suunnattu enemmän koneita työllistäviin, mutta vähemmän puuta tuottaviin kuitupuuvaltaisiin kohteisiin. Syksyn mittaan puutilausten ennakoidaan vähenevän, mikä tietää koneiden siirtymistä tekemään yhtä vuoroa ja pahimmillaan piteneviä seisokkeja.

Puuta on ostettu varastoon

MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi, että metsäyhtiöillä on runsaasti puuvarantoja viime vuoden kiihkeästi käyneen puukaupan ansiosta. Hyvän kesän vuoksi myös puutavaravarastot ovat runsaat.

Varannolla tarkoitetaan ostettuja, mutta vielä hakkaamattomia leimikoita. Varasto muodostuu korjatusta puusta. Kun varannot ovat suuret, leimikoiden korjuuajat pitenevät ja myyjä saa odottaa puukaupparahojaan totuttua pidempään.

”Tähän aikaan vuodesta leimikoita ostetaan tyypillisesti ensi vuoden korjuuseen”, Heinonen kertoo.

Järvinen huomauttaa, että sellun tuotanto kasvoi yhä alkuvuodesta. Samaan aikaan lisääntynyt kuitupuun tuonnin kasvu on kattanut raaka-aineen lisätarpeen.

Männylläkin mahdollisuuksia

Eräiden arvioiden mukaan metsäviennin todellinen näkymä lähiajoiksi olisi vielä paljon synkempi kuin toistaiseksi on annettu ymmärtää. Brexit ja kauppapoliikan riidat sumentavat talousnäkymiä.

Järvisen mukaan erityisesti sahatavaran vientinäkymät ovat epävarmoja, myös selluvarastot maailmalla ovat viime aikoina kasvaneet.

”Pitkällä aikavälillä sellun menekki näyttää yhä hyvältä.”

Sahatavaramarkkinoilla tukkoisinta on huonojen lankkulaatujen kauppaaminen. Ero kuusen ja männyn välillä ole niin suuri kuin on annettu ymmärtää. Kuusta on viime viikot hakattu hanakammin, mutta ainakin osin tämän kerrotaan johtuvan siitä, että alkusyksystä mänty sinistyy herkästi.

Metsänhoitoyhdistykset ovat melko tyytyväisiä toimituspuunsa menekkiin.

”Huononevista näkymistä huolimatta meillä on riittänyt toimitusosoitteita korjaamallemme puulle. Olemme ilmeisesti kasvaneet siinä määrin tärkeäksi puun toimittajaksi, että metsäyhtiötkin tarvitsevat meitä ja tehtyjä toimitussopimuksia on noudatettu”, iloitsee metsäpäällikkö Ilkka Köntti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.