Puumarkkinoiden yhteistyössä parantamisen varaa

Juhani Leinonen
Hankintavastaava Juha Leinonen toivoo, että Metsä Group ja Päijänteen metsänhoitoyhdistys pääsevät jälleen kaupantekoon.

Metsänhoitoyhdistysten ja Metsä Groupin yhteistyö puukaupoissa takkuaa, Metsälehden metsänhoitoyhdistyksille suunnattu kysely osoittaa. Siinä yhdistysten toiminnanjohtajat arvioivat isoista puunostajista Metsä Groupin hankalimmaksi puukauppakumppanikseen.

Kyselyssä toiminnanjohtajia pyydettiin arvioimaan yhteistyötä eri puunostajien kanssa. Itsenäiset sahat saivat odotetusti parhaat pisteet. Sahoille kelpaavat sekä valtakirjaleimikot sekä yhdistysten korjuupalvelun tuottama tukkipuu. Kuitupuun ostajista Stora Enso ja UPM arvioitiin selvästi Metsä Groupia jouhevammiksi yhteistyökumppaneiksi.

Elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 62 metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaa.

Tehtaan vierestä junalla itään

Viime vuosina yhdistykset ja Metsä Group ovat riidelleet muun muassa yhdistyksen ohi ostetuista valtakirjaleimikoista sekä hakkuukoneiden mittaustietojen panttaamisesta.

Nyt suurin epäsovun aiheuttaja on metsänhoitoyhdistysten korjaama puu, joka ei tahdo kelvata Metsä Groupille sen paremmin tien varteen kuin tehtaalle toimitettunakaan.

Niinpä esimerkiksi muutaman kymmenen kilometrin päässä Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaasta toimiva Metsänhoitoyhdistys Päijänne toimittaa korjaamansa havukuitupuun Stora Enson tehtaille Kotkaan tai Imatralle.

Elokuun lopussa Päijänteen korjuupalvelulla oli työn alla kesäharvennuskuvioiden hakkuu 1 400 kuution suuruisesta leimikosta Laukaan Äijälässä.

”Leimikko on tullut korjuupalvelulle kilpailutuksen kautta. Alueneuvoja on saanut metsänomistajalta valtakirjan, ja neuvoja on pyytänyt leimikkoon tarjoukset eri ostajilta”, Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen hankintavastaava Juhani Leinonen kertoo.

Hän laati leimikkoon yhdistyksen korjuupalvelun tarjouksen, joka osoittautui alueneuvojan tekemässä vertailussa parhaaksi vaihtoehdoksi.

Leimikolta kertyvän kuitupuun metsänhoitoyhdistys toimittaa puutavara-autolla kymmenen kilometrin matkan rautatieasemalle Äänekosken Suolahteen, josta puut lastataan junanvaunuihin. Metsä Fibren Äänekosken tehtaan portille Suolahdesta olisi matkaa vain kymmenen kilometriä. Havukuitupölkkyjen taival jatkuu kuitenkin veturin voimin lähes kolmensadan kilometrin päähän Stora Enson Sunilan tehtaille Kotkaan.

”Olen ollut lähes neljäkymmentä vuotta metsäalalla ja aina on puhuttu siitä, että ristiinkuljetuksia pitäisi välttää. Siinä mielessä kuvio tuntuu hullulta”, Leinonen pohtii.

Leinosen mukaan viimeisin kuitupuun toimitussopimus Äänekoskelle oli Päijänteen yhdistyksen ja Metsä Groupin välillä 3–4 vuotta sitten.

”Tämän jälkeen emme ole edes päässeet neuvottelemaan kuitupuutoimituksista. Edellisestä virallisesta yhteydenotosta on jo pari vuotta aikaa.”

Leinonen toivoo, että Metsä Groupin ja Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen välille syntyisi uusi yhteys. Yhdistys korjaa alueellaan vuosittain ainespuuta yli 200 000 kuutiota. Määrästä iso osa on harvennusleimikoilta kertyvää kuitupuuta.

”Ainakin me olemme avoimia yhteistyölle. Mielellämme olisimme mukana kotimaakunnan metsäteollisuuden kehityksessä.”

Harvennushakkuutta Laukaassa.

”Jäsenistön puut aina etusijalla”

Metsäjohtaja Juha Mäntylä, miksei metsänhoitoyhdistysten korjaama puu kelpaa Metsä Groupille?

”Teemme yhteistyötä monien metsänhoitoyhdistysten kanssa, mikä tarkoittaa, että ostamme niiden korjaamaa ja valtakirjoin välittämää puuta. Asetamme kuitenkin jäsenemme aina etusijalle ostoissa. Yhteistyökumppaneiden, kuten yhdistysten ja sahojen, puuta ostetaan sen jälkeen”, Mäntylä kertoo.

Hän arvelee, että yhdistysten arviot Metsä Groupista kehnona yhteiskumppanina juontavat viime kevääseen, jolloin yhtiö korjasi urakalla jäsentensä talvileimikoita hyödyntäen tavallista parempia talvikelejä.

”Silloin emme voineet ostaa kaikkia yhdistysten tarjoamia puueriä.”

Hän muistuttaa kaikkia hankintakorjaajia siitä, ettei puita pidä hakata ilman ennakkosopimusta ostajan kanssa.

”Tärkeintä on puutoimitusten suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Esimerkiksi Äänekosken nykyinen sellutehdas käyttää pääasiassa koivukuitupuuta, joten havukuitupuun sijoitusmahdollisuudet sinne ovat rajalliset”, hän korostaa.

Puukauppa Puukauppa