”Olen aivan innoissani tästä talvesta. Suuri osa hakkuumahdollisuuksista on jänkien takana, ja ilman talviteitä ne jäisivät korjaamatta”, kertoo Sallan Yhteismetsän operaatioesimies Kirsi Tahvanainen ja hehkuttaa varhain alkanutta vanhanajan pakkastalvea.
Talvitien vahvistaminen alkaa kevyellä koneella ja etenee raskaampiin. Ensiksi lumi tiivistetään kelkalla tai mönkijällä, sen jälkeen tampparilla eli rinnekoneella, 25-tonnisella katepillarilla ja varsinaisilla metsäkoneilla. Lopulta talvitie kestää puutavara-autotkin.
Yhteismetsä on tehnyt talviteitä useita kilometrejä ja niitä käytetään pääsiäisen tienoille saakka. Jos heleä kevätaurinko ehtii pehmittää tietä, niin rekan kaukokuljetus vaihdetaan ajokoneen lähikuljetukseksi.
Talvitien teko on kustannus, jonka pitää maksaa itsensä muutamassa kuukaudessa. Sen takia leimikot niiden takana pyritään tekemään isoiksi, vähintään tuhatkuutioisiksi.
Vain muutaman ostajan tähden
Sallan Yhteismetsän noin 90 000 kuutiometrin korjuusuunnitteesta 80 000 kuutiota myydään toimituskauppoina joko Kemijärven ja Kuusamon sahoille tai Kemijärven rautatieterminaaliin toimitettuna.
”Kaikkia kauppamuotoja pitäisi käyttää, jotta pysyy jyvällä hintatasosta, mutta kaikissa leimikoissa toimituskauppa ei lyö leiville”, toiminnanjohtaja Anne Harju sanoo. Hän viittaa siihen, että hankinta- ja kaukokuljetuslisä on joskus olematon pystykauppaan verrattuna.
Ostajia on tasan kaksi tukille ja kuitupuulle: Keiteleen ja Pölkyn sahat sekä Metsä Groupin Kemin ja Stora Enson Oulun tehtaat. Kauppasuhteet pyritään pitämään katkeamattomina kaikkien kanssa.
Toimituspuusta tehdään kauppaa kahdesti vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Puoleksi vuodeksi lukkoonlyödyt hinnat ovat joskus myyjän ja joskus ostajan etu.
”Hintapiikkejä ei voi kytätä, koska omille urakoitsijoille pitää olla tasaisesti töitä.”
UPM vie junalla kauas
UPM on laajentanut hankinta-aluettaan itärajaa ylös Kuusamoon ja rautateitse Kemijärvelle. Vaikka metsäyhtiöllä ei ole Lapissa tai Koillismaalla toimintahistoriaa, niin vastaanotto on ollut ottavainen – kolmas ostaja sekä tukille että kuitupuulle tuo kilpailutuksiin markkinatalouden makua.
UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen toteaa, että etenkin Sallan länsiosat näyttävät houkuttelevilta.
”Juuri tänään alueen laajentaminen ei näytä tarpeelliselta, mutta jos hankintatilanne tiukkenee, niin kaikkia vaihtoehtoja tarkastellaan”, Kiiliäinen sanoo.
UPM haluaa Lapista kuitua, mutta pystykaupoissa tukkia ei voi olla ostamatta. Pieni tukkikertymä toimitetaan enimmälti alueen sahoille, mutta kulkee sitä junan kyydissä kuitupuun lailla Pietarsaareen saakka, yli 500 kilometrin päähän.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.