Merkittävässä osassa maata lunta on Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista enemmän. Parhaimmillaan runsaan 70­–80 sentin lumivaippa on hidastanut puunkorjuuta, lisännyt metsäkoneiden polttoaineen kulutusta sekä aurauskustannuksia.

Talvihakkuut ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa ympäri Suomen. Ainoastaan kaikkein pehmeimmillä turvemailla on ollut ongelmia, sillä maa on roudaton pohjoisinta Lappia myöten.

Sateinen syksy sai maan paikoin vettymään ja lumi satoi sulaan maahan, mikä on osin hankaloittanut turvemaiden korjuuta. Tavallisesti maa tiivistyy ja jäätyy hakkuukoneen jäljiltä ja kestää sen jälkeen ajokoneen painon. Nyt näin ei kaikkialla ole tapahtunut.

”Muutamissa kohteissa on jouduttu lähtemään karkuun ja käyty koettelemassa myöhemmin uudelleen”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsäasiantuntija Jani Mäkinen.

Vastaavia ongelmia on Kolarin korkeudella asti. Jänkien eli vähäpuustoisten soiden ylityksiä on jouduttu välttelemään ja puunkorjuussa on turvauduttu penkkateihin.

”Muutama viikko sitten ajokoneella mentiin jängän yli. Vaikka sitä oli kelkalla kahteen kertaan poljettu, se ei silti kestänyt mennä täysillä kuormilla yli”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lapin metsäneuvoja Aleksi Koivisto.

Maaliskuu ratkaisee

Etelä-Pohjanmaalla märimpien kohteiden hakkuita on aloiteltu vasta helmikuun puolivälin jälkeen.

”Lumi on ollut todella hyvä eriste. On ollut pettymys, että märkiä paikkoja ei ole tahtonut saada jäätymään, vaikka niitä on etukäteen poljettu. Nyt maaliskuun aikana on ratkaisuhetket, saadaanko pahimmat rästipaikat korjattua vai ei”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Suomenselän korjuupalvelun korjuuesimies Matti Poti.

Etelä-Suomessa siirtyi viime vuoden lumettoman talven jäljiltä runsaasti talvihakkuita tälle vuodelle. Myös Lapissa jäi puuta korjaamatta viime talvena runsaan lumen ja korjuukaluston puutteen vuoksi. Ylivuotisia kauppoja on saatu tänä talvena hyvin hakattua, mutta tuoreempia vaihtelevasti.

”Jossain määrin tuoreempia kauppoja jää seuraavan talven hakkuisiin. Siellä on paljon sellaisiakin kauppoja, jotka on tehty 2018 tai 2019. Sumaa saadaan purettua, mutta kiire tulee, koska ollaan jo maaliskuulla”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäasiantuntija Ari Vesterinen.

Tälle talvelle talvileimikot on suurelta osin ostettu. Jos kauppaa tehdään, jää puiden korjuu seuraavaan talveen. Poikkeuksena ovat talvipäätehakkuut. Niitä saatetaan vielä paikoin ostaa tämän talven korjuuseen.

Juttua varten on haastateltu myös metsäasiantuntija Jarmo Kuorinkia Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta, metsäneuvoja Osmo Seppästä Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakasta, metsänhoitoesimies Mika Lyytistä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta sekä metsäneuvoja Tapani Peurasaarta Metsänhoitoyhdistys Lapista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.