Kotimaan puumarkkinoiden ykköskysymyksiä tulee lähiaikoina olemaan, mistä hankitaan korvaava puu Venäjältä tuodulle koivukuitupuulle ja hakkeelle. Koska tuontikoivua on päätynyt sellutehtaisiin ja tuontihaketta niin sellutehtaisiin kuin lämpölaitoksiin, kotimaisen puun tarve lisääntyy sekä metsäteollisuudessa että energiantuotannossa.

MTK:n mukaan suurin haaste teollisuudelle tulee olemaan koivukuitupuun hankinta, mutta asian ratkaisuista on tihkunut metsäyhtiöiltä vasta vähän tietoa. Puumarkkinoiden kannalta vielä nopeammin eteen tulee kysymys venäläisen energiahakkeen korvaamisesta.

Tämän kevättalven lämmityskaudesta lämpölaitokset vielä selviävät, mutta niiden on jo nyt kiirehdittävä suunnitelmissaan ensi syksyä varten.

”Yhtäkkiä pitäisi paikata suuret määrät koivukuitua ja energiapuuta, jotka ovat molemmat pieniläpimittaista puuta. Puunkorjuun ja -kuljetuksen kapasiteetit nousevat haasteiksi”, arvioi MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Karttusen viesti metsänomistajille on, että puukauppojen kilpailuttaminen on muuttuvassa tilanteessa entistä tärkeämpää.

”Mitään hätiköityä ei nyt kannata tehdä.”

Kuljetusmatkat etelän laitoksille pitkiä

Pääosa polttoon päätyvästä metsähakkeesta on harvennushakkuissa kerättävää pieniläpimittaista puuta tai päätehakkuiden jäljiltä kerättäviä hakkuutähteitä. Energiapuun lisähankinnan suhteen suomalaiset lämpölaitokset ovat hyvin erilaisessa asemassa.

Konsulttiyritys Afryn vuosi sitten tekemän metsähakeselvityksen mukaan suurinta niukkuutta kotimaisesta energiapuusta on Etelä- ja Länsi-Suomessa. Rannikolla sijaitsevien voimalaitosten kotimaista hakkeenhankintaa rajoittavat pitkät kuljetusmatkat sisämaasta, joten ne ovat käyttäneet esimerkiksi Baltiasta kuljetettua tuontienergiapuuta.

Itä- ja Pohjois-Suomessa riittää Afryn mukaan sen sijaan hyvin kotimaista energiapuuainesta myös kasvaviin tarpeisiin.

Metsäkeskuksella kartta energiapuukohteista

Suomen metsäkeskus julkaisi viime syksynä tuoreen kartan mahdollisista energiapuukeskittymistä. Kartalle on koottu nuoren metsän hoitokohteita tai ensiharvennuskohteita, joilta todennäköisesti kertyy korjattavaksi energiaksi kelpaavaa pienpuuta.

Mahdollisia energiapuukeskittymiä on koko maassa lähes 60 000 hehtaaria, joten potentiaalia kotimaisen metsähakkeen tuotannon lisäämiseen on. Metsäkeskuksen kartalle päässeet energiapuukohteet on haarukoitu pinta-alaltaan ja sijainniltaan niin, että niiden korjaaminen olisi käytännössä mahdollista.

Tuore aineisto kiinnostanee nykyisessä tilanteessa monia energia- ja metsäalan toimijoita. Energiapuukohdekeskittymistä kertova kartta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta ja on avoin myös metsänomistajien katsottavaksi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.