Bonuksia, takuuhintoja ja erilaisia kampanjoita. Muun muassa näiden avulla metsäyhtiöt houkuttelevat metsänomistajia puukaupoille.

Monet metsäyhtiöiden tarjoamista eduista on tarkoitettu yhtiöiden sopimusasiakkaille. Perusperiaate on, että mitä enemmän metsänomistaja keskittää asiointiaan tiettyyn yhtiöön, sitä suuremmat ovat edut.

Yksi yleisimmistä metsäyhtiöiden tarjoamista eduista ovat bonukset. Metsä Group ja Stora Enso maksavat puukaupoista bonusta sen mukaan, miten paljon metsänomistaja on myynyt yhtiölle puuta neljän viime vuoden aikana. UPM:llä aika on viisi vuotta. Bonusta saa, jos metsänomistaja tekee puukaupan suoraan metsäyhtiön kanssa.

Metsä Group maksaa bonuksia enimmillään 1,4 euroa, Stora Enso euron ja UPM 1,8 euroa kuutiometriltä. Alimmalla bonustasolla bonuksen suuruus on Metsä Groupilla 0,30–0,40 euroa, Stora Ensolla 0,50 euroa ja UPM:llä euro kuutiometriltä. Alimmalle bonustasolle pääsemisen ehdot vaihtelevat. Esimerkiksi Stora Ensolla alimmalle tasolle pääseminen vaatii 600 kuutiometrin puukauppamäärän.

”Yksittäisessä puukaupassa hintalisän suuruus on tyypillisesti 0,5–1,5 euroa kuutiolta. Samalla puukaupalla voi toki olla yksi tai useampi lisä”, kertoo Stora Enson ostojohtaja Sami Honkanen.

Rahana tai palveluina

Bonukset eivät ole metsänomistajille suoraa puukauppatuloa. Metsä Groupin asiakkaat voivat nostaa bonukset rahana seuraavan puukaupan yhteydessä tai käyttää ne metsänhoitopalveluihin. Stora Enson asiakkaille bonus maksetaan seuraavan puukaupan yhteydessä, ja UPM:n asiakkaat voivat käyttää bonuksensa metsänhoitopalveluihin.

Metsä Groupin bonukset vanhenevat kolmessa, Stora Enson neljässä ja UPM:n kahdessa vuodessa.

Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtajan Juho Rantalan mukaan bonuksia maksetaan vuosittain miljoonia euroja. UPM:n yksityispuukaupan johtajan Janne Kiiliäisen mukaan kyse on ”merkittävästä osasta puukauppoja”.

Bonusten lisäksi kaikki kolme metsäyhtiötä tarjoavat ainakin parhaimmille sopimusasiakkailleen niin sanottuja takuuhintoja. Takuuhinta koskee tiettynä aikana tehtyjä puukauppoja. Jos puun hinta nousee tietyssä ajassa tämän ajanjakson jälkeen, korvataan hintojen nousu metsänomistajalle sen mukaan, mitä vastaavasta leimikosta on samalla alueella myöhemmin maksettu.

”Takuuhintakaupoissa kuitupuun hinta voi nousta enimmillään kaksi euroa kuutiometriltä ja tukkipuun hinta viisi euroa kuutiometriltä”, Rantala sanoo.

Kilpailutus lisääntynyt

MTK:ssa metsäyhtiöiden bonuksiin, takuuhintoihin ja erilaisiin kampanjoihin suhtaudutaan varauksella.

”Bonukset ja takuuhinnat perustuvat siihen, että metsänomistaja houkutellaan tekemään puukauppa suoraan tietyn metsäyhtiön kanssa. Kilpailuttamalla saa isomman hyödyn”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Puukaupan kilpailuttaminen kuuluu metsänhoitoyhdistysten palveluihin. Karttusen mukaan harva metsänomistaja pystyy tekemään sitä itse, ja hän kertookin metsänhoitoyhdistysten tekemien kilpailutusten lisääntyneen.

Varsinkin takuuhinnat johtavat Karttusen mielestä metsänomistajia herkästi harhaan.

”Takuuhintojen määrittely ei ole selkeää, ja lopullinen päätös on metsäyhtiöillä.”

Takuuhinnat vaikuttavat Karttusen mukaan selvästi puukauppaan, mutta usein peräänkuulutettua puukaupan tasaisuutta ne eivät hänen mukaansa lisää.

Esimerkiksi UPM:n Kiiliäinen puhuu kuitenkin takuuhintojen puolesta. Yhtiön saaman palautteen perusteella takuuhinta on koettu hyväksi ja todelliset hintamuutokset puumarkkinassa huomioivaksi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.