Venäjältä tuotiin energiahaketta ennen Ukrainaan hyökkäystä pari miljoonaa kiintokuutiota. Tilastot eivät vielä kerro, että onko määrä korvattu kotimaisella vaiko tuonnilla muualta, mutta vastaus lienee, että enemmän tuonnilla.

”Jos kotimaan korjuuseen on tullut piikkiä, niin se on matala”, Laanian metsäjohtaja Pekka Hyvösaho arvioi.

Laanialla Venäjältä tuotuja energiajakeita on korvattu tuonnilla Baltiasta ja jostakin muualta Euroopasta. Sen tarkemmin yhtiö ei asiasta kerro.

Neovan ja Biowatin yritysjärjestelyistä juontuva Laania on maan suurin energiapuun ostaja noin viidenneksen markkinaosuudella ja kahden miljoonan kuutiometrin määrällä.

Painetaan päätyyn asti

Hyvösahon mukaan tästä talvesta on selvitty. Töitä kuitenkin teettää, että selvitään seuraavastakin.

”Seuraavan lämmityskauden puut ovat ostettuna, mutta eivät vielä pinossa”, hän kertoo.

”Nyt painetaan päätyyn asti täysillä ja ensi talven poltettavia hakataan kesätaukoon saakka.”

Ostoissa kausivaihtelua ei ole. Nyt ostettavien korjuu menee kesäkauden yli.

”Korjuuta odottavaa, ostettua varantoa pitää olla muutamaksi kuukaudeksi.”

Kuitupuun hintatasoa

Pekka Hyvösaho ei avaa hintoja, mutta Metsälehden tietojen mukaan karsitun rangan hinnat ovat samaa tasoa kuin ensiharvennusten kuitupuulla. Kuitupuun viime syksynä alkanut romakka hinnannousu on paljolti vaihtoehtoisen energiakäytön vetoa.

Energiapuun pienemmästä latvaläpimitasta seuraa hiukan isompi kertymä. Niinpä energiapuuksi myytynä ensiharvennuksesta voi saada kuitupuukauppaa isomman tilin.

Tavallisesta energialeimikosta tulee 40–50 kuutiota hehtaarilta. Jotta koneet kannattaa savotalle tuoda, niin leimikon kokonaiskertymän tulee olla parisataa kuutiota.

Hyvösahon mukaan korjuumäärien kasvattamisen pullonkaulana on etenkin kalusto.

”Sopimusyrittäjiä tarvitaan enemmän ja heille enemmän koneita.”

Tuontia korvattu tuonnilla

Turun Seudun Energiantuotanto Oy on maan suurimpia biopolttoaineen käyttäjiä. Viime vuonna puupohjaisia polttoaineita – metsähaketta, purua ja kuorta, kului noin 900 000 kiintokuutiota.

”Venäjältä tuodun hakkeen määrä ei ole ollut kovin suuri, noin kuusi prosenttia kaikesta käytetystä biopolttoaineesta”, polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo kertoo.

Tuonti Venäjältä loppui heti helmikuussa sodan sytyttyä.

”Alun akuutissa hädässä sitä korvattiin kotimaisella jyrsinturpeella. Kuluvalla lämmityskaudella on korvaavaa tuontia Baltiasta ja Ruotsista.”

Alitalon mukaan kotimaasta lisämääriä on mahdotonta saada, joten vaihtoehtoina ovat tuonti tai muut polttoaineet.

”Hintapiikki nähtiin loppusyksyllä, mutta nyt alkuvuodesta tuontihinnat ovat olleet laskussa. Kotimaassa hinnat sen sijaan jatkavat nousua edelleen.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.