Pitkiä päiviä kuuden vuoden ajan Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa ammattikillassa. Ensin oppipoikana, sitten kisällinä ja lopulta kahden vuoden ajan mestarina opettamassa uusia oppipoikia ja kisällejä.

Tämän jo 1300-luvulla syntyneen koulutuspolun kulki myös suomalais-ranskalainen Jonathan Carle.

”Asuimme kommuunissa. Joka vuosi jouduimme vaihtamaan kaupunkia. Päivällä menimme töihin kuten kuka tahansa muukin. Töiden jälkeen alkoivat kolme tuntia kestävät iltakurssit”, Carle kertoo.

Viikonloppuna opiskelu jatkui.

”Joka lauantai oli päivän verran käytännön harjoituksia valmistuneiden mestareiden ohjauksessa.”

Kurinalainen ja kovaa sitoutumista vaativa koulutus ei kaikille sopinut. Samaan aikaan Carlen kanssa aloitti yli 180 muuta opiskelijaa. Vain 18 valmistui lopulta mestareina.

Minä lähden Pohjois-Karjalaan

Tätä perinteistä opiskelumallia pidetään Ranskassa parhaana koulutuksena, jota käsityöalalla voi saada. Ranskalaisten puurakentajien kilta on Euroopan vanhin edelleen toiminnassa oleva mestari-kisällikilta, Carle sanoo.

Käsin tekemisen taito korostui koulutuksessa monin tavoin.

”Töihin liittyvät piirrokset tuli piirtää neljän vuoden ajan käsin. Vasta sen jälkeen oli lupa piirtää koneen avulla.”

Suomeen Carle muutti elokuussa 2014. Tietä tasoittivat isovanhempien luona Pohjois-Karjalassa vietetyt lapsuuden kesät.

”Suomi on metsien maa ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunki. Ranskassa on vahva usko, että Suomessa osataan rakentaa puusta paremmin kuin Ranskassa. Ajatus oli, että tulen tänne oppimaan lisää.”

Suunnitelma ei mennyt nappiin. Hän ei löytänyt hakemansa kaltaista puurakentamisen opetusta: tarjolla oli joko hirsirakentajan tai yleisesti talonrakentajan koulutusta.

”Suomessa on sitä vastoin perinteitä kertopuun kaltaisissa jalostetuissa insinööripuutuotteissa. Täällä rakennetaan paljon levyillä ja naulalevyillä”, Carle sanoo.

Pilareja ja palkkeja

Muutamien vuosien ajan Carle teki töitä puuseppänä sekä rakennusalan muissa tehtävissä. Ajatus Ranskaan palaamisesta kävi mielessä parikin kertaa.

Carlea muun muassa pyydettiin mukaan Pariisin kuuluisan Notre-Dame-katedraalin entisöintityöhön. Eurooppaa hätkähdyttänyt tulipalo tuhosi kirkon keskitornin ja katon huhtikuussa 2019.

Katedraali on Carlen mukaan kuuluisin esimerkki perinteisestä pilari-palkkirakentamisesta, jossa rakenteen runko, katto ja seinät valmistetaan käsityönä massiivipuisista pilareista ja palkeista perinteisillä puuliitoksilla. Nauloja, ruuveja tai liimaa käytetään mahdollisimman vähän.

Suomi ja Pohjois-Karjala veivät lopulta voiton.

”Ranskassa olin kiertänyt ympäri maata. Täällä tuntui enemmän kodilta.”

Carle halusi kuitenkin tarjota Notre-Damesta tuttua, yli kaksi tuhatta vuotta vanhaa tekniikkaa myös suomalaisille. Syntyi perinteisestä puurakentamisen merkkikielestä nimensä saanut Vivaret-yritys.

”Tykkään siitä, mitä olen Ranskassa oppinut. Suomessa huomasin, että tällaista tarjontaa ei ole, ja päätin kokeilla.”

Osaajia Ranskasta

Viidessä vuodessa yritys on kasvanut nopeasti. Tällä hetkellä töissä on Carlen itsensä lisäksi seitsemän muuta. Heistä neljä on tullut yrittäjän vanavedessä Ranskasta.

Tänä vuonna yrityksen liikevaihdosta kaksi kolmannesta tulee erikoiskohteista ja loput esimerkiksi CLT-rakentamisesta. Erikoiskohteet ovat useimmiten pilari-palkkitekniikkaa tai kaarevia rakenteita sisältäviä omakotitaloja ja huviloita, mutta myös ulkohuusseja tai puumajoja. Lisäksi yritys tarjoaa vanhojen rakennusten restaurointia sekä puusepän palveluja omien rakennuskohteidensa yhteydessä.

Erikoiskohteiden määrä on nyt lähellä optimia.

”Erikoisprojektit tuovat myös haasteita, päänvaivaa ja stressiä. On ihan hyvä, jos välillä on tavanomaisempia töitä.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.