Ainakin UPM:llä ja Metsä Groupilla on käytössä hinnoittelumalli, jossa sertifioimattomalle, PEFC-sertifioidulle ja FSC-sertifioidulle puulle maksetaan eri hintaa.

”Meillä on kolmiportainen malli, jossa PEFC-sertifioitu puu muodostaa perustason. FSC-sertifioiduista puusta maksamme selvän hintalisän, kun taas sertifioimattomasta puusta maksamme PEFC-puuta vähemmän”, kertoo puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupista.

Jumppanen ei avaa tarkkoja euromääriä, mutta vahvistaa, että ero sertifioimattoman ja FSC-sertifioidun puun välillä voi olla useita euroja.

”Porras sertifioimattoman ja PEFC-sertifioidun puun välillä on korkeampi kuin PEFC- ja FSC-sertifioidun puun välillä. FSC-sertifiointia tarjoamme maksutta sopimus-asiakkaillemme.”

Suomessa noin 10 prosenttia metsistä on sertifioinnin ulkopuolella. Metsätila voi jäädä sertifioinnin ulkopuolelle esimerkiksi tilanteessa, jossa metsänomistajan jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä päättyy.

Euro lisää kuutiohintaan

Metsälehden saamien tietojen mukaan UPM maksaa FSC-sertifioidulle puulle yhden euron suuruisen kuutiokohtaisen lisän verrattuna PEFC-sertifioituun puuhun.

”Tässä suuruusluokassa liikutaan”, myöntää puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen UPM:ltä.

Metsä Groupin tavoin UPM maksaa sertifioimattomasta puusta vähemmän kuin PEFC-sertifioidusta puusta.

Säännöllisesti puuta myyville metsänomistajille lisä on merkittävä ja haastattelemamme metsätalousyrittäjät ovat kokeneet FSC:n taloudellisesti järkeväksi. Joissain tapauksissa FSC-sertifiointiin on liitytty lisähinnan innoittamina myös yksittäisen ison puukaupan yhteydessä, mikäli FSC:n edellytykset ovat täyttyneet.

”Kokemuksemme mukaan hintalisät eivät ole päällimmäinen syy FSC-sertifiointiin liittymiselle, vaan kysymys on arvovalinnoista”, Kärkkäinen toteaa.

Hintalisä tapauskohtaisesti

Stora Enson osto- ja asiakkuusjohtaja Sami Honkanen kertoo, että yhtiö maksaa FSC-sertifioidulle puulle lisähintaa.

”Tämä perustuu siihen, että FSC-sertifiointi aiheuttaa usein metsänomistajalle tulonmenetyksiä. Neuvottelemme lisän tapauskohtaisesti metsänomistajan kanssa.”

Stora Enso maksaa metsänomistajan puolesta FSC-sertifioinnista aiheutuvat kulut, jopa satoja euroja.

Stora Enso on kiinnostunut liittämään FSC-ryhmäsertifikaattiinsa pääasiassa metsätiloja, joilla on pinta-alaa mielellään vähintään viisikymmentä hehtaaria ja runsaasti hakkuumahdollisuuksia.

”Kun sitoudumme hallinnoimaan ryhmää ja meille aiheutuu kustannuksia, toivomme tietysti myös saavamme FSC-sertifioitua puuta”, Honkanen perustelee.

Stora Enson ostamasta puusta 75 prosenttia on PEFC-sertifioitua, 14 prosenttia tuplasertifioitua ja prosentti FSC-sertifioitua.

”Tuplasertifiointi tarkoittaa, että metsänomistaja on sitoutunut sekä PEFC- että FSC-sertifiointiin. Tämä on optimitilanne, koska tällöin puun voi ohjata kysynnän mukaan sopivimpaan loppukäyttökohteeseen.”

”Puu on puuta”

Yksityisillä sahoilla puun hinnoittelu metsätilan sertifikaatin mukaan ei ole yhtä yleistä.

”Hankinta-alueellamme ei ole juuri FSC-puuta saatavilla ja yli 90 prosenttia ostamastamme puusta on PEFC-sertifioitua. Emme ole ryhtyneet rakentamaan yhtiöömme FSC-alkuperänhallintajärjestelmää ainakaan toistaiseksi”, kertoo metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen Kalajoella ja Oulaisissa toimivalta Junnikkalan sahalta.

Sertifioimatonta puuta ei tule Pietikäisen mukaan ostotilanteissa vastaan kovin usein.

”Meille puu on puuta, eikä sertifiointi vaikuta puusta maksamaamme hintaan”, Pietikäinen sanoo.

Juttu on julkaistu Metsälehdessä 12/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.