Stora Enso ja Metsä Group ilmoittivat elokuussa pienentävänsä kuitupuun minimiläpimittaa hakkuissa. Ennen yhtiöt katkoivat kuitupuupöllit viimeistään kuuden sentin paksuudessa, nyt metsäkoneen sahanterä saa katkoa kuitupuuta viiteen senttiin asti.

Latvaläpimitan pienentyminen lisää hakkuusta kertyvän puun määrää, mutta ei muuta järisyttävällä tavalla kilpailutilannetta puukaupoissa. Muutoksella on suurin vaikutus hakkuukertymään ensiharvennuksissa.

”Liian isoa painoarvoa muutokselle ei pidä antaa. Ensiharvennuksissa tosi iso merkitys on sillä, miten niitä vähäisiä tukki- ja pikkutukkipölkkyjä katkotaan vai katkotaanko ollenkaan”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala.

Minimiläpimitan pienennys ei koske hiokkeeksi menevää kuusikuitua, ja Metsä Groupilla läpimittamuutos on määräaikainen vuoden loppuun asti. UPM ei ole toistaiseksi ilmoittanut latvaläpimitan pienentämisestä, vaan katkoo kuitupuut yhä kuudessa sentissä.

Viisikymppinen lisätuloa

MTK:n Rintala näkee kuitupuun läpimittamuutokselle kaksi syytä. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on realisoitunut lopullisesti tänä vuonna, joten metsäyhtiöt tarvitsevat etenkin kuitupuuta lisää kotimaasta.

Toinen tekijä on energiapuun kova kysyntä. Energiapuuksi päätyvää karsittua rankaa on korjattu kuitupuuta pienempään, jopa kahden–kolmen sentin läpimittaan asti.

Energiapuun hinta on noussut tänä vuonna ja kilpa-asetelma kuitupuun kanssa koventunut.

”Metsäyhtiöt haluavat taklata tätä kilpailuasetelmaa kuitupuun läpimittamuutoksella”, Rintala sanoo.

Metsäyhtiöiden mukaan muutoksen myötä puiden latvaosa hyödynnetään korjuussa entistä tarkemmin. Tähänkin mennessä samasta puusta on tosin voitu tehdä kuitua sekä loppulatvasta energiapuuta.

Rintalan mukaan pienempi latvaläpimitta voi lisätä ensiharvennuksen kuitupuukertymää kahdella–kolmella kuutiolla hehtaarilta, mikä tarkoittaa nykyhinnoilla 40–60 euron lisätuloa metsänomistajalle.

Energiapuu ruokkii markkinoita

Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo, että latvaläpimitan pienennys lisää hakkuukertymää yhdestä–kolmeen kuutiota hehtaaria kohden.

”Konsernimme upeat investointihankkeet etenevät, joten haluamme kasvattaa puunhankintaa Suomessa. Kemin biotuotetehdas käynnistyy lähiaikoina”, Jumppanen sanoo.

Jumppasen mukaan aiemmin on tuotannollis-teknillisistä syistä katsottu, että kuusi senttiä on paras minimilatvaläpimitta kuitupuulle.

”Haluamme kokeilla, minkälaiset vaikutukset latvaläpimitan laskulla on koko arvoketjuun, muun muassa kuorimohävikin osalta.”

Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen johtajan Pasi Lahden mukaan energiapuun kova kysyntä ruokkii edelleen puumarkkinoita, mutta metsänomistajan voi olla hankala nähdä puustosta, kannattaako puita korjata kuitupuuksi vai energiapuuksi.

”Kaikista metsistä ei energiapuuta korjata, joten kuitupuun minimiläpimitan pienentyminen on metsänomistajan etu”, Lahti sanoo.

Metsänomistajan kannattaa tarkistaa puukauppatarjouksen ehdot. Joillakin puunostajilla hakkuusopimuksessa on määritelty minimirunko eli pienin korjattava puu. Puita voidaan myös katkoa määrämittaisina, esimerkiksi koivukuitua 3-metrisenä.

Näillä ehdoilla voi olla kuitupuun kertymään suurempi vaikutus kuin latvaläpimitalla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.