Näkymät ovat yllättävänkin hyvät”, Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck sanoo. ”Kun korona alkoi, niin kukaan ei olisi uskonut, että siitä seuraa remonttibuumi.”

Sahatavaran hinnat lähtivät Yhdysvalloissa jyrkkään nousuun jo alkukesällä, ja nousu tarttui Suomeen syksyllä. Sneck ennakoi, että hintojen kipuaminen jatkuu myös alkuvuonna.

Toiseen suuntaan vaikuttaa se, että tärkeillä Kiinan-markkinoilla Suomi on ottanut takapakkia. Venäjä pystyy viemään halvemmalla sekä Siperiasta että Euroopan puolelta, ja laatu on riittävä.

”Meidän kansainvälisesti kalliilla raaka-aineellamme ei ole mitään edellytyksiä kilpailla Kiinan markkinoilla.”

Vuoden alkupuoliskoa pitemmälle Sneckin katse ei yllä. Mahdollisesti remontit on remontoitu ja suhdanne tasaantuu. Tai sitten korona muuttaa työtilajärjestelyjä pysyvästi, jolloin tarvitaan uudenlaista rakentamista ja paljon.

”Iso kysymys on, uskalletaanko nykytilanteessa tehdä uudisrakentamisessa tarvittavia isoja päätöksiä.”

Koronasuhdanteen keskellä Tommi Sneck­ muistuttaa, että sahoilla on takana kaksi huonoa vuotta.

”Nyt pitää olla tarkkana, ettei se raha mitä markkinoilta mahdollisesti saadaan, valu heti metsään.”

Hyvää sahatavaraa saa etsiä

Torniossa grillikotia ja huvimajoja valmistavan Timapuun toimitusjohtaja Timo Marttila vahvistaa, että kauppa on käynyt hyvin, vaikka korona-aikana parhaat myyntitapahtumat eli messut on peruttu.

Sen sijaan sahatavarasta on niukkuutta, ja Marttilan tuntuma on, että sahayrityksille ulkomaiset asiakkaat ovat kotimaisia tärkeämpiä.

”Tuntuu, että paras tavara menee vientiin ja kotimaahan myydään se, mitä jää sen jälkeen. Hyvälaatuinen, terveoksainen mäntytavara on kortilla.”

Sahasuhdanteiden heilahtelut tuntuvat Timapuun toiminnassa voimakkaina.

”Jos vienti vetää, niin kotimaan toimitukset ohitetaan tai hintaa herkästi nostetaan. Jos vienti ei vedä, niin tarjoajia on tuutin täydeltä.”

Timapuu valmistaa vuodessa 400–500 kotaa tai majaa, joista nelisenkymmentä prosenttia vientiin. Vientiä on kymmeniin maihin.

”Vastikään lähti kolme merikonttia Etelä-Koreaan, kontti Kanadaan ja rekkalasti Saksaan.”

Putken päässä valoa

Satakunnassa Porin lähellä toimivan Luvian Sahan vähän yli 300 000 kuutiometrin sahauksesta lähes 90 prosenttia menee vientiin. Toimitusjohtaja Veli-Matti Puuska kuvaa tilannetta niin, että viimeinkin putken päässä näkyy valoa.

”Meillä vienti jatkuu määrällisesti vakaana ja nousevin hinnoin. Korona-aikana jotkut maat ovat vetäneet paremmin, jotkut huonommin, mutta kokonaisuutena lopulta tasaisesti.”

Puuska muistuttaa samaan hengenvetoon, että jo oli aikakin, sillä vuoden 2019 loppupuoli ja vuoden 2020 alkupuoli olivat sahoille sietämättömän vaikeita.

”Nyt toimintaedellytykset ovat aivan toiset, mutta asetelmassa on paljon liikkuvia osia. Rahtihintojen nousu ja valuuttamuutokset herkästi sulattavat vientihintojen nousun.”

Rahti Kiinaan on edullista silloin, kun sieltä tuodaan Eurooppaan paljon tavaraa konttirahtina ja kontit pitää joka tapauksessa palauttaa Kiinaan. Kiinan-kauppa käydään dollareilla, ja kurssimuutokset voivat kasvattaa tai supistaa euromääräistä tiliä.

”Meillä puunostot jatkuvat tasaisena. Tämänkin talven korjuuseen mahtuu vielä.”

Yleistaloudessa vahvat näkymät

Sahat eivät ole myönteisine näkymineen yksin, sillä myös yleistalouteen ennustetaan vahvaa kasvua. Suomen Pankin ennuste täksi ja ensi vuodeksi on yli kahden prosentin kasvu.

Pörssikurssien sanotaan ennustavan taloutta puoli vuotta etukäteen, ja niiden perusteella kasvottomat markkinavoimat näkevät kehityksen samansuuntaisesti.

Se, tuoko rokote talouteen vielä rokotepompun, on jo enemmän sanaleikkiä kuin varsinaista talouden ennakointia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.