Moni puukauppaa harkitseva seuraa puunhintatilastoja, mutta kuinka kattavia ne ovat, miten niitä pitäisi tulkita ja mitä ne jättävät kertomatta?

Julkista tilastotietoa yksityismetsien puukaupasta julkaisevat Metsäteollisuus ry ja Luonnonvarakeskus (Luke). Metsäteollisuus ry julkistaa kerran viikossa kaikilta yksityismetsänomistajilta puuta ostavien jäsentensä ilmoittamat puukauppamäärät ja puutavaralajikohtaiset hinnat – jotka löytyvät tuosta viereiseltä sivulta. Puukauppamäärät ovat edellisviikolta, mutta puunhinnoissa käytössä on neljän viime viikon liukuva keskiarvo.

”On hyvä muistaa, että nämä määrät ovat ostettuja määriä ja hakatut määrät yleisesti ottaen turpoavat. Puuta voidaan ostaa nyt ja hakata vasta kahden tai jopa kolmenkin vuoden päästä”, muistuttaa metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä.

Metsäteollisuus ry:n jäsenet edustavat noin 80:tä prosenttia yksityismetsien puunostajista.

Luke julkaisee Metsäteollisuus ry:n hintatilastoja kattavampaa kuukausi- ja vuositilastoa puukaupasta. Mukana ovat Metsäteollisuus ry:ltä saatujen tietojen lisäksi Sahateollisuuden jäseniltä sekä metsänhoitoyhdistyksiltä kerättyä puukauppatietoa.

Luken tilastoissa on vuosikohtaisesti mukana noin 10 miljoonaa kuutiota enemmän puuta ja keskihinta aavistuksen korkeampi kuin Metsäteollisuus ry:n julkaisemissa tilastoissa.

”Meidän teollisuuspuukauppamme tilaston kattavuus on noin 90 prosenttia yksityismetsien puukaupasta. Itse ajattelen, että se on erittäin kattava”, summaa yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Bonukset ohi tilastojen

Vaikka etenkin Luken julkaisemat puukauppatilastot ovat sangen kattavia, kaikkea ne eivät kerro.

”Olemme sopineet, että tilastoimme puukauppahinnat puukauppasopimuksen perusteella. Se tarkoittaa sitä, että jos on sovittu erillisiä bonuksia tai lisiä tai hinnantarkistuksia, me emme saa niistä tietoa”, Torvelainen kertoo.

Toinen, jota ei toistaiseksi julkisesti tilastoida erikseen, on runkohinta. Runkohinnoittelussa ostaja tarjoaa koko rungosta yhden kuutiohinnan, eikä katkonta näin vaikuta lopputiliin. Luke selvitti edellisen kerran runkohinnan tilastoinnin mahdollisuutta kolmisen vuotta sitten. Tuolloin runkohinnoiteltua puuta ja runkohinnoittelun käyttäjiä oli liian vähän, eikä tietoja olisi voitu julkistaa. Nyt Luke uusii selvityksen.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen arvioi, että runkohinnoittelun käyttö päätehakkuilla on lisääntynyt ja jo useampi kymmenen prosenttia päätehakkuista on runkohinnoiteltuja.

MTK julkaisee jäsenilleen julkisen puunhintatiedon lisäksi monipuolisesti muutakin tietoa puumarkkinoista. Tilastot perustuvat muun muassa metsänhoitoyhdistysten kilpailuttamaan puukauppa-aineistoon. Mukana ovat myös viikoittain päivittyvät runkohinnat päätehakkuilta.

”Periaatteessa, mitä järeämpi leimikko, sitä enemmän siitä yleensä maksetaan, mutta runkohinnoittelussakin hintahaitari voi olla aikamoinen”, Karttunen arvioi.

Ei koskaan sataprosenttinen

Pellervon taloustutkimus PTT seuraa hintatilastoja ja hintojen kehitystä puutavaralajeittain, hakkuutavoittain ja alueittain. Onko ostajien tuottama hintatieto luotettavaa? PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horneen mukaan on.

Verrattuna muihin maihin Suomen puunhintatilastot ovat kattavia ja hyvin tehtyjä, mutta tilastoissa on aina puutteensa. Esimerkiksi tietoa ei aina saada sataprosenttisesti kaikilta toimijoilta.

”Tilastot ovat ennen kaikkea suuntaa näyttäviä ja suuruutta kuvaavia, mutta kenenkään ei kannata katsoa keskimääräistä mäntytukin hintaa jonain kuukautena ja arvioida, että hänen pitäisi saada se. Oma leimikko voi olla hyvin erilainen kuin keskimääräinen leimikko tilastoissa”, Horne muistuttaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.