Yleensäkin lumisessa Pohjois-Karjalassa on lunta nyt erityisen, mutta ei kuitenkaan ennenkokemattoman paljon.

Ilmatieteen laitoksen Juuan havaintoasemalla lumensyvyys on käynyt 95 sentissä, mikä on puolet pitkän ajan mediaania enemmän. Metsäalalla tiedetään, että on sitä paikoin enemmän.

Metsä-Karelia Oy ostaa puuta ja välittää tehtaille.

”Lumitilanne panee miettimään, että onko korjuu jossakin vaiheessa keskeytettävä”, yrittäjä Seppo Penttinen sanoo.

”Joidenkin leimikoiden korjuu on siirretty seuraavaan talvikauteen, metsänomistajan pyynnöstä.”

Syynä ovat pitkät kannot. Ne voivat jäädä pitkiksi paitsi itse lumen vuoksi myös siksi, että tyvellä voi olla risuja ja havuja jo kaadetuista puista, joita ei pysty hakkuupäällä painamaan maahan saakka.

”Niistä kannoista sitten keväällä isäntien kanssa jutellaan, että mitä tehdään.”

Pitkien kantojen kustannuslaskelma

Harvennuksilla haitta on enemmän esteettinen. Hehtaarilta harvoin otetaan yli 500 runkoa ja Penttinen laskee, että jos jokaiseen kantoon jää korkeutta 20 senttiä, niin se on sata metriä puuta.

Viisimetrisiksi kuitupuiksi muutettuna se tekee 20 kappaletta. Ensiharvennuksella yhden kuitupuun tilavuus on maksimissaan 70 litraa, joten kuutiomäärä on vain kuutiosta puoleentoista, arvoltaan alle kahdenkympin.

”Omassa metsässä antaisin harventaa nytkin, mutta jotkut asiakkaat pelkäävät pitkiä kantoja.”

Järeässä päätehakkuuleimikossa tilanne muuttuu, sillä viisimetrinen tyvitukki saattaa olla puolikuutioinen. 500 rungon hehtaaritiheydellä kantoihin voi jäädä kymmenen kuutiota, arvoltaan 600–700 euroa.

Kuusikoissa toisenlaista lumihaittaa

Koneyrittäjä Keijo Jormanainen Metsäkoneurakointi Veljekset Jormanainen Ky:stä toteaa korjuutalven olleen hyvä, mutta nyt lunta alkaa olla liikaa.

”Vielä liikkumaan pääsee, mutta kantoihin alkaa jäädä korkeutta.”

Korkeutta jää etenkin harvennuksilla, sillä ohuet rungot eivät kestä hakkuupäällä temppuilua. Päätehakkuulla rungot kestävät sen, että hakkuupäätä rullataan ylös alas ja juntataan kouraa tyvelle.

Lumisuus on isompi kysymys männiköissä ja koivikoissa. Kuusikoissa lunta on maassa vähemmän ja oksilla enemmän, mutta toisaalta lumipölyäkin tulee enemmän. Se vie näkyvyyden ja niistää työaikaa.

Ajokoneen liikkumista paksu puuterilumi vaikeuttaa lähinnä aukkojen ylityksissä, jolloin kone on pohjastaan lumipatjan päällä eivätkä telat saa maakosketusta. Hakkuulla telojen alle voi laittaa havuja.

Kelirikko alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa ja kestää hyvästi toukokuulle.

”Puuta on paljon tienvarsilla katkottuna, joten kevätseisokeista saattaa tulla pitkiä”, Jormanainen ennakoi.

Pölylumi leikkaa työaikaa jopa kolmanneksen

Kuljettaja Jukka Sissonen sanoo, että jonkin verran hitaammin puu kaatuu, kun pitää ensin kuoppaa kaivaa. Kaivaminen tarkoittaa, että kouralla vetäistään lunta pois.

”Turvemaalla pitkien kantojen riskiä ei niin ole, koska maa antaa tiivistyvän lumen alla periksi.”

Kuusikoiden juurilla lumi ei haittaa, mutta Sissonen arvioi, että pölyävä lumi leikkaa pahimmillaan kolmasosan työajasta.

”Joskus pölyää, joskus ei, riippuu onko lumi jäätynyt oksiin.”

Joskus kone liikkuu lumessa yllättävänkin hyvin. Lumessa ja lumessa on eroja ja vaikka lunta olisikin telan ylätasalle saakka, niin nyt Tuupovaaralla upottaa vain renkaan verran, vanteeseen asti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.