Kuluvana vuonna Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella lähes puolet valtakirjalla tehdyistä kuusiavohakkuista on myyty runkohinnalla. Lisäys on huomattava. Edellisten neljän vuoden aikana runkohinnoittelua on käytetty noin kolmasosalla yhdistyksen valtakirjakaupoista.

”Olemme viimeisen viiden vuoden aikana havainneet, että runkohinnoittelun käyttö ja yleistyminen mukailevat aika lailla yleistä kilpailua leimikoista ja puutavarasta”, kertoo yhdistyksen myyntijohtaja Juha Huttunen.

Pohjois-Savon yhdistys lukeutuu kuusivaltaiseen alueeseen, jossa kuusitukista käydään parhaillaan tiukkaa kisaa. Tämä näkyy ostotarjouksissa.

”2020 myös integraatit ovat ottaneet runkohinnoittelun käyttöönsä, kun sitä aikaisemmin käyttivät pääasiassa sahayhtiöt”, Huttunen toteaa.

Koko puulle sama hinta

Runkohinnoittelun yleistyminen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella on tietoisen työn tulos. Yhdistys on opastanut viimeiset parikymmentä vuotta aktiivisesti metsänomistajia ja ostajia uudessa tavassa hinnoitella puuta.

Valtakunnallisella tasolla runkohinnoittelu ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin Pohjois-Savossa. MTK:n tilastojen mukaan tänä vuonna kaikista valtakirjakaupoista noin 20–25 prosenttia on tehty runkohintakauppoina.

Runkohinnoittelussa puuta ei hinnoitella perinteisen tavan mukaan puutavaralajeiksi, vaan koko puulle annetaan yksi ja sama kuutiohinta. Ainostaan laho hinnoitellaan erikseen. Siten metsänomistajan ei tarvitse kantaa huolta, miten arvokas tukkipuu katkotaan.

Tyypillisesti hinnoittelumuotoa käytetään selkeärakenteisissa järeissä päätehakkuuleimikoissa, joissa rungon koossa ei ole suurta vaihtelua ja tukkiosuuden arviointi onnistuu siten paremmin. Harvennuksille runkohinnoittelu sopii huonommin.

Huttunen muistuttaa, että runkohintakauppaa solmiessa pitää olla tarkkana, ettei lahoa kirjata sopimuksessa sellukuiduksi, jolloin myös tervettä ainespuuta saattaa mennä huonommalla hinnalla.

Samoin on hyvä pitää mielessä, että runkohinnoiteltu tarjous ei automaattisesti ole puutavaralajihinnoiteltua parempi.

Runkohinnoittelu kiinnostaa

Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen vahvistaa, että runkohinnalla kauppaa tehdään vähän. Tänä vuonna hinnoittelumallin käyttö on kuitenkin pikku hiljaa lisääntynyt hyvin kokemuksin. Puun ostajalle runkohinnoittelu mahdollistaa markkinatilanteeseen sopivan katkonnan.

”Olemme huomanneet, että runkohintakaupat ovat hyvä keino vastata nopeastikin muuttuviin saha-asiakkaiden tarpeisiin tukkien pituusjakaumassa”, Partanen kertoo.

Myös Metsä Groupin Suomen puukaupan ja metsäpalveluiden johtajan Juha Jumppasen mukaan runkohinnoittelun mahdollistama vapaa katkonta tuo joustavuutta pääosin puutavaralajihinnoitteluna käytävään puukauppaan.

”Olemme lisänneet runkohinnoittelun osuutta viime vuosina päätehakkuilla”, Jumppanen kertoo.

UPM testaa sekin runkohinnoittelua, mutta sen osuus yhtiön puukaupassa on hyvin vähäinen.

”Tällä hetkellä ostamme puuta runkohinnoittelulla pilottiluonteisesti. Keräämme siitä kokemuksia niin asiakkaan kuin puun ostajan näkökulmasta”, UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen summaa.

Koskitukin metsäjohtaja Ville Parkkinen on myös pannut merkille, että runkohinnoittelun käyttö on lisääntynyt puumarkkinoilla tänä vuonna. Koskitukkikin on käyttänyt runkohinnoittelua aavistuksen enemmän. Runkohinnalla tehtyjen puukauppojen osuus on kuitenkin yksittäisiä prosentteja.

”Se antaa vapautta ostajalle tehdä puulla, mitä haluaa. Toisaalta sahurin näkökulmasta se vaatii kohteeseen todella hyvää tutustumista, jotta tiedetään, minkä tyyppistä tukkia siellä on ja kuinka paljon”, Parkkinen arvioi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.