MTK:n puumarkkina-asiantuntija Pauli Rintala uskoo, että puukauppaa käydään korkealla hintatasolla lomien jälkeenkin.

”Teollisuus oli juhannukseen mennessä ostanut vain kolmanneksen tänä vuonna yksityismetsistä tarvitsemistaan puista. Se tarkoittaa, että vahvan hintatason on pakko jatkua syksyllä, muuten tarvittavaa määrää puuta ei saada kokoon.”

Vientimarkkinoiden näkymät ovat epävarmoja, mutta tuotteiden hintataso on Rintalan mukaan alkuvuoden ajan ollut ennätyksellisen korkealla tasolla.

Sellun hinta on kaikkien aikojen korkein. Yhdysvaltojen sahatavarapörssin uusimmat, alentuneetkin noteeraukset ovat tasolla, jolla Euroopassa nyt tehdään sahatavarakauppaa hyvään hintaan.

Sota ja pakotteet lisäävät paineita hintojen nousulle

Venäjän sotatoimet ja niitä seuranneet kauppapakotteet hämmentävät energiamarkkinoita tavalla, joka entistään saattaa luoda paineita puun hinnankorotuksille.

”Saksa ilmoittaa käynnistävänsä hiilivoimaloita korvatakseen Venäjältä tuotua kaasua. Se merkitsee vääjäämättä päästökiintiöiden kallistumista Euroopassa, mikä heijastuu myös Suomeen.”

”Ensi talvena jopa lauhdesähkön tuottaminen puulla voi olla kannattavaa, mutta onko voimaloilla riittävästi energiapuuta hankittuna”, Rintala pohtii.

Nykyisellä maakaasun hinnalla energiapuusta voitaisiin Keski-Euroopassa maksaa 150–200 euroa kuutiometriltä, jotta tuotetun energian hinta olisi kaasusta tuotetun tasolla.

Miksi koivukuitupuu ei kallistu?

Tänä vuonna puumarkkinoilla on vallinnut kummallinen tilanne. Havutukkien hinnat ovat nimellisesti kivunneet lähelle kaikkien aikojen ennätystä, mutta silti puukauppaa on tehty 30 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Tämä kertonee siitä, että myyjien hintaodotukset ovat edelleen korkeammalla kuin hintataso. Toisaalta viime vuonna pelko EU:n metsänkäyttörajoituksista sai monet myymään isoja leimikoita.

Outoa on sekin, että koivukuitupuun hinta ei käänny nousuun, vaikka Venäjän tuonnin katkeaminen vaikeuttaa sen saatavuutta voimakkaimmin.

Mistä tässä on kysymys, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne?

”Olen tuota itsekin hiukan ihmetellyt. On toki muistettava, että kuukausitilastot näyttävät vasta huhtikuun hintaa, toukokuussa hinnat ovat nousseet. Osaltaan työtaistelut leikkasivat puunkäyttöä tänä vuonna. ”

”Osin kyse voi olla siitä, että hyvissä koivuleimikoissa ostajat maksavat hintalisiä, jotka eivät tilastoidu kantohinnoiksi. Emme siis tiedä, paljonko puusta on kokonaisuudessaan maksettu”, Horne pohtii.

Hän ennakoi, että pitkällä aikavälillä kotimaisen koivun niukkuutta voidaan lievittää lisäämällä lyhytkuituisen eukasellun tuontia ja muuttamalla koivua käyttäviä sellulinjoja havupuulle.

Itäisen puuvirran katkeaminen alkaa tosissaan vaikuttaa puumarkkinoihin ensi vuonna. Vuoden alkupuoliskon lakot ja viime vuonna loppunut kuitupuun käyttö Veitsiluodossa alensivat puunkäyttöä tänä vuonna neljällä miljoonalla kuutiolla.

Määrä vastaa noin puolta Venäjältä vuosittain tuodusta puusta. Lisäksi tammi-helmikuussa Venäjältä tuotiin noin miljoona kuutiota puuta.

Koivukauppa käynyt hyvin

Harvestian toimitusjohtajan Mikko Palmrothin mukaan koivukuitupuuta on alkuvuoden aikana saatu ostettua hyvin. Yhtiö toimittaa koivua lähinnä Mondi Powerfluten tehtaalle Kuopioon.

Palmroth myöntää, että kilpailu koivua antavista leimikoista on kiristynyt viime aikoina.

Selluyhtiöiden lisäksi energiantuottajat kilpailevat energiasisällöltään erinomaisesta koivusta.

”Ostamme puuta markkinahintaan”, Palmroth toteaa.

Hänen mukaansa Harvestian ostoalueen laajennus ja uusien puunostajien pestaaminen on tuottanut uutta puuta yhtiölle mukavasti. Yhtiön hankinta-alue on laajentunut kattamaan koko Pohjois-Karjalan sekä toisaalta Pohjois-Pohjanmaalle.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.