Alkuvuoden hakkuu- ja puukauppamäärät ennakoivat tästä vuodesta puunkorjuun ennätysvuotta. Puun hintakäyrät osoittavat myös valtakunnallisesti noususuuntaan.
Kovin paljon vauhdikkaammissa tunnelmissa ei voisi työtään aloittaa Stora Enson uusi Suomen metsäjohtaja Janne Partanen. Hän vaikuttaa silti rauhalliselta.
Yhtiön Suomen puunhankinnasta vastaava johtaja ei näe suurta dramatiikka edes puun hintakehityksessä.
”Kehitys on rauhallista. Viime vuosi oli (puukaupoissa) hyvä, aktiivinen vuosi, ja tästä vuodesta näyttää tulevan vielä parempi.”
Entä sitten metsäteollisuuden investointibuumi? Suunnitelmien toteutuessa metsänomistajien puita tavoittelee entistä suurempi joukko puunostajia.
”Kuitupuun käyttö on jo noussut tehtyjen investointien myötä. Kilpailu on jo koventunut. Puunhankintamme on toiminut hyvin koventuneessakin kilpailutilanteessa.”
Tuoreen metsäjohtajan puntit eivät siis tutise.
Metsänhoitaja ja insinööri
Partasen valintaa ei tarvitse ihmetellä, kun kuulee hänen työhistoriansa Stora Ensossa. 15 vuodessa on kertynyt laaja kokemus puukaupoista.
Ensimmäinen työtehtävä oli puunosto Kiuruveden ja Pyhäsalmen alueelta.
”Olen jossain vaiheessa työskennellyt kaikilla yhtiön puunhankinta-alueilla, joten tunnen ihmiset varsin hyvin.”
Partasen mukaan hänen suvussaan on kärjistäen ryhdytty joko poliiseiksi tai metsäalalle, ja metsäala oli hänen valintansa. Ensimmäinen työpaikkakin löytyi valmistumisen jälkeen oman isän metsäalan yrityksestä kotiseudulla Iisalmessa.
Sitä ennen kiinnostus metsään oli herännyt lopullisesti metsätalousinsinööriopinnoissa Kotkassa. Tiedonjanoa riitti niin runsaasti, että insinööritutkinnon jatkoksi Partanen opiskeli metsänhoitajaksi Joensuussa.
”Koulutukset ovat vähän erilaisia. Insinööriopinnoissa opiskellaan enemmän käytäntöä, metsäalan teoriapohjaan pääsi pureutumaan metsänhoitajaopinnoissa.”
Metsänomistaja Partasesta tuli vuonna 2012, kun kotiseudulla tuli sopiva metsätila myyntiin.
”Kyseessä oli tuttu metsäalue, joten tiesin, mitä olin ostamassa.”
Kysyntäerot voivat säilyä
Puun kysynnässä on ollut suuria alueellisia eroja. Ennätyksiin tähyävä puunkorjuuvuosi ja metsäteollisuuden investointibuumi eivät välttämättä tasoita täysin puukauppatilannetta.
”Voi olla, että jatkossakin nähdään alueellisia eroja puun kysynnässä. Puun kysyntätilannetta pitää oikeastaan kysyä aina paikalliselta metsäasiantuntijalta”, Partanen sanoo.
Investointien keskittyminen kuitupuuta ahmivaan teollisuuteen on herättänyt kysymyksiä hakkuissa vääjäämättä kertyvän tukkipuun käytölle. Partanen uskoo tukeille löytyvän käyttöä.
”Puurakentaminen on pop, ja sen puolesta liputetaan. Esimerkiksi puukerrostalojen rakennusmäärät ovat pieniä, mutta kasvu on hurjaa. Uskon, että puurakentamisen tuoma positiivinen muutos on pysyvä ja vaikuttaa tukin käyttöön.”
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 8/2017
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.