Energiantuotannossa on viime aikoina investoitu runsaasti puuenergiaan. Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin monipolttoainevoimalaitos käynnistyi viime vuoden lopulla, ja Helenin Helsinkiin rakentama pellettilämpölaitos vihittiin juuri käyttöön.

Lisäksi Vantaan Energia rakentaa Vantaalle biovoimalaa, Lahti Energia Lahteen biolämpölaitosta ja Oulun Energia Ouluun biovoimalaitosta. Helen uutisoi puolestaan hiljan suunnittelevansa uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin.

Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson on tyytyväinen kehitykseen, mutta varsinaisesta puuenergian investointibuumista ei hänen mukaansa voida puhua. Kyse on enemmänkin tiensä päähän tulleiden vanhojen voimalaitosten korvausinvestoinneista.

”Energiantuottajien pitää nykyään varautua kaikkeen. Uudet voimalaitokset ovat ennen kaikkea monipolttolaitoksia, eivät yhden polttoaineen laitoksia. Puulla on merkittävä rooli polttoainevalikoimassa, mutta jää nähtäväksi, millaista polttoainetta markkinat voimalaitoksille lopulta ohjaavat”, hän sanoo.

Investoinnit eivät näy kulutuksessa

Naantalissa, Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa uudet investoinnit korvaavat kivihiilen käyttöä, mutta esimerkiksi Oulussa voimalaitoshanke ei tuo muutosta polttoaineisiin: uusi voimalaitos käyttää vanhan tapaan turvetta ja puuta.

”Uudet kattilat mahdollistavat kuitenkin suuremman puun osuuden”, Fredriksson sanoo.

Valtaosa uusista voimalaitoksista käyttää puupolttoaineena metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyviä kuorta ja purua. Metsähakkeen kulutuksessa uudet investoinnit eivät vielä näy, käyttömäärät ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan polkeneet viime vuodet paikoillaan.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 3/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.