Puukauppa polttelee mieltä, mutta tilalle ei johda tietä. Miten puut saadaan tienvarteen, selviää maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriotteesta. Kiinteistörekisteriotteeseen on kirjattu jokaiselle metsätilalle tieoikeus eli oikeus kulkea ja kuljettaa puuta tiettyä reittiä pitkin. Samaisesta kiinteistörekisteriotteesta selviävät tierasitteet eli muiden oikeudet kulkea kyseisen tilan kautta. Metsäkiinteistöllä, joka ei ole kiinni fyysisesti metsätiessä, voi olla läheiseen tiehen sivutieoikeus.

Maastoon tieoikeuksia ei merkitä, ja yhdellä tilalla niitä voi olla useampia.

”Kun mennään Länsi-Suomeen ja noustaan Ouluun päin, tilat ovat aika haastavia metsätalouden kannalta. Esimerkiksi Kemijoen varressa on sellaisia tiloja, joiden leveys on 60 metriä ja pituus viisi kilometriä. Siinä voi olla aika monessa tiessä mukana”, kertoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Puukauppasopimuksen yhteydessä käydään läpi, mistä puut kuljetetaan. Mikäli tieoikeuksissa on epäselvyyttä, puunostaja selvittää, mistä puut voidaan kuljettaa. Puukaupan sujuvuutta ja houkuttelevuutta kuitenkin parantaa, jos maanomistaja on jo ennen puun myyntiä perehtynyt tilansa tieoikeuksiin.

Sovi naapurin kanssa

Jos tilalta ei ole tehty puukauppaa aikoihin eikä tieoikeuksia ole muutettu, saattaa tarkistaminen olla paikallaan. Tieoikeudet on voitu laatia hevoskorjuun aikana. Konekorjuun näkökulmasta kulkureitti saattaa olla järjetön. Mikäli tieoikeuksia pitää muuttaa tai jostain syystä tieoikeudet puuttuvat tilalta kokonaan, pidetään yksityistietoimitus.

Yksityistietoimituksessa maanmittari arvioi kustannuksiltaan edullisimman reitin tien rakentamiselle ja tekee päätöksen tieoikeudesta. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki, joiden tiloihin yksityistietoimituksella on vaikutusta. Jos kukaan ei valita tieoikeudesta kuukauden kuluessa, se saa lain voiman.

”Naapuri voi vastustaa tieoikeuden vetoa maidensa poikki, mutta maanmittari katsoo, onko valitukselle perusteita. Monesti järkeviä suuntia tielle tai ajouralla löytyy aika vähän”, Nousiainen toteaa.

Nousiainen muistuttaa, että on hyvä sopia naapurin kanssa puiden kuljetuksista tämän maiden kautta, vaikka tieoikeudet olisivat selvät. Kuka naapuri on, selviää maanmittauslaitokselta. Olemassa olevan tieoikeuden käytöstä ei tarvitse maksaa. Jos naapurin puolelta hakataan ajouran tieltä puita, puukauppatulot näistä puista tilitetään kyseisen tilan omistajalle.

Tiekunnalla on mahdollista periä puunkuljetuksesta käyttömaksu, jos metsänomistaja ei ole kyseisen tienosakas. Puukauppasopimuksessa sovitaan, kuka puunkuljetuksesta aiheutuvat mahdolliset tienkäyttömaksut maksaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2019.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.