Puiden hiilivarasto kasvoi Pohjoismaissa keskimäärin 35 prosenttia ajanjaksolla 1990–2017, kertoo tuore kansainvälinen tutkimusraportti. Kanadassa ja Venäjällä metsien hiilivarastot eivät samaan aikaan juurikaan kasvaneet, ja Alaskassa ne jopa hieman pienentyivät. Metsä on hiilinielu, kun metsän hiilivarasto kasvaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää: voiko tästä tutkimuksesta päätellä, että metsien hiilensidonnan kannalta pohjoismainen metsänhoito ja hakkuut ovat paras valinta?

”Ei voi. Pohjoismaisen tai suomalaisen metsänhoidon hyvä puoli on se, että hiilinielut ovat säilyneet, mutta tämä tutkimus ei ole osoitus siitä, että parempaan ei missään pystyttäisi.”

Kansainvälisen tutkimuksen aineistona olivat pohjoisen havumetsävyöhykkeen maiden YK:n ilmastosopimukselle raportoimat tiedot. Pohjoismaissa metsiä hyödynnetään huomattavasti intensiivisemmin kuin muualla. Täällä metsät ovat myös keskimäärin nuorempia kuin Kanadassa ja Venäjällä.

Kanadan ja Venäjän erämaamaisissa metsissä hiilihäviötä tuottavat laajat metsätuhot, kuten metsäpalot.

”Olisi aika yllättävää, jos pitkään vähällä käytöllä ollut eli lähellä luonnontilaa oleva metsäalue olisi valtava hiilinielu”, Mäkipää toteaa.

Maaperätieto yhä ohutta

Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että raportoinnissa käytettäviin lukuihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia etenkin Kanadan ja Venäjän puustotietojen ja metsämaaperän osalta. Myös Suomessa kattavaa tutkimustietoa puuttuu yhä erityisesti turvemaametsien maaperän hiilenkierrosta.

Suomessa on kaksi kohdetta, joissa on mitattu turvemaalla, millaisia päästöjä aiheutuu avohakkuun jälkeen. Kolmannelta kohteelta on saatu ensimmäiset mittaustiedot, Mäkipää kertoo.

”Tieto on aika vähäistä.”

Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat kasvihuonekaasuinventaarion mukaan samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu.

”Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suo- että kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa”, Mäkipää kertoo.

Kanadan ja Venäjän hoitamattomien metsien metsäpaloista ja hiilivarastotuloksista ei voida päätellä, että Suomessa hoidettu metsä varastoisi enemmän hiiltä kuin hoitamaton.

”Jos meillä jätetään metsä hoitamatta, se ei ole samanlaisissa olosuhteissa kuin metsät Kanadassa ja Venäjällä tiettömien taipaleiden takana”, Mäkipää sanoo.

Kun Suomessa on mallinnettu hoidetun talousmetsän ja hoitamattoman metsäalueen hiilivarastoja, hoitamattoman metsän hiilivarasto on pitkällä aikavälillä suurempi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.