Monen ikäistä kasvatusmetsää vilisee auton ikkunoissa loputtoman oloisesti, kun taittaa matkaa Pudasjärveltä Kemiin. Tilastot puoltavat havaintoja, sillä puuta seuduilla kasvaa enemmän kuin koskaan teollisen puunkäytön historiassa. Näille alueille kohdistuisivat konkreettisimmin myös Metsä Groupin Kemiin suunnitteleman uuden sellutehtaan puunhankinnan vaikutukset.

”Kemin käyttämä puu hankittaisiin pääasiassa Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä osin Pohjois-Karjalan alueilta”, sanoo Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä.

Metsä Groupin investointi lisäisi pääasiassa havukuitupuun käyttöä noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Kun mukaan niputetaan myös Kaicellin Paltamon, Boreal Biorefin Kemijärven, Kaidin Kemin sekä Stora Enson Oulun suunnitelmat, lisääntyisi kuitupuun käyttö Suomessa jopa 14 miljoonaa kuutiota.

Määrä on saman verran kuin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsistä hakattiin puuta yhteensä vuonna 2017.

”Käynnissä vaikuttaa olevan kilpajuoksu alueen puuvaroista. Kaikkiin suunniteltuihin investointeihin eivät alueen hakkuumahdollisuudet riitä. Myös uuden hallituksen linjaukset ilmastopolitiikassa voivat vaikuttaa metsätalouteen”, sanoo Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtaja Arto Sorri.

Merkittävä osa puusta Ruotsista?

Koska kotimaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia puntaroidaan nyt eri tahoilla aiempaa kriittisemmin, raottavat toimijat ovia myös tuontipuulle.

”Kemiin puun tuonti olisi mahdollista maitse Pohjois-Ruotsista ja meriteitse Ajoksen satamaan Baltiasta ja Venäjältä”, Metsä Groupin Mäntylä toteaa.

Pohjois-Ruotsissa puunostajien kasvanut kiinnostus kuitupuuhun on metsänomistajayhdistys Norran toimitusjohtaja Pär Lärkerydin mukaan jo selvästi havaittavissa.

”Monet toimijat pyrkivät pitkiin kuitupuun toimitussopimuksiin kanssamme. Pohjois-Ruotsissa metsien kasvusta hakataan nyt noin 70 prosenttia, joten hakkuita voidaan lisätä, mutta se edellyttää poliittista tahtoa.”

Norra on kiinnostunut toimittamaan puuta myös Kemiin.

”Arvioimme, että merkittävä osa Metsä Groupin tarvitsemasta kuitupuusta voidaan toimittaa Ruotsista. Toimituksiamme Suomeen helpottaa Haaparantaan tekemämme investointi mitta-asemaan. Sen ansiosta puut voidaan mitata Ruotsissa paikallisten säännösten mukaan”, Lärkeryd kertoo.

Puuvirrat asettumassa uudelle tasolle

Pohjois-Suomessa hakkuupotentiaalia on Metsäkeskuksen Sorrin mukaan maantieteellisesti tasaisesti, ja ennen kaikkea sitä on yksityismetsissä.

”Nuorten metsien harvennushakkuiden määrä pitäisi yksityismetsissä kaksinkertaistaa. Metsähallituksen metsissä hakkuumahdollisuudet on sen sijaan hyödynnetty nykyiselläänkin tehokkaasti.”

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suurin kestävä hakkuusuunnite oli vuonna 2014 julkaistun valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 19,3 miljoonaa kuutiota. Uusimpien tulosten valossa määrä on noussut 21,2 miljoonaan kuutioon.

Tosin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus on jo lisännyt hakkuita pohjoisessa, ja puuvirrat ovat asettumassa uudelle tasolle.

”Ennakoisin vuoden 2018 hakkuiden ja suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden erotuksen olevan noin 6,5 miljoonaa kuutiota. Se sisältää myös tukkipuun, joten esimerkiksi Metsä Groupin 4,5 miljoonan ja Stora Enson puolen miljoonan kuution lisäykset kuitupuun käyttöön söisivät käytännössä kestävät hakkuumahdollisuudet”, Sorri arvioi.

Julkaistu Metsälehdessä 10/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.