Lapin metsätalouspäivät avattiin tänään torstaina 60. kerran. Ensimmäistä kertaa Lapin metsäväki ja Helsingin herrat kohtasivat Rovaniemellä 1959. Siitä pitäen Metsätalouspäivät on vakiinnuttanut paikkansa Pohjois-Suomen tärkeimpänä metsäalan tapahtumana.

Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Lotta Pasma on koonnut yhteen päivien historian, ja sen ovat kirjaksi toimittaneet Metsätalouspäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Mirja Vuopio ja jäsen Risto Jalkanen.

Monet aiheet, kuten uitto tai metsien uudistaminen, ovat puhuttaneet metsäväkeä vuodesta toiseen, mutta myös ympäröivä yhteiskunta heijastuu esitelmiin.

”Mitä Suomen historiassa tapahtuu, se näkyy myös päivien ohjelmassa: EU, lama ja työelämän muutokset”, Lotta Pasma luettelee.

Maakuntien ykkönen

Samaan aikaan kun metsätalouspäiviä alettiin viettää, Lapissa siirryttiin luonnonmetsien harsintahakkuista viljelymetsätalouteen. Samalla tavalla kuin 60 vuotta sitten, maakuntaan kaivataan taas kipeästi investointeja puunjalostukseen.

”Nyt Lappi on täynnä nuoria kasvatusmetsiä”, sanoo Risto Jalkanen.

Vuosikymmenten työn tuloksena maakunnan metsät kasvavat puuta eniten Suomessa – 13,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Luonnonvarakeskuksen inventoinnin mukaan keskimääräinen hehtaarikasvu on 2,1 kuutiometriä, kun se 1950-luvulla oli hädin tuskin yksi.

Lapissa metsätaloutta on totuttu jo varhain sovittamaan yhteen muiden tarpeiden kanssa. Siksi myös metsätalouspäivillä on keskusteltu paljon esimerkiksi suojelusta, turismista ja poroista.

”Siitä on kuitenkin haluttu pitää kiinni, että päivien nimi on Metsätalouspäivät. Kärkenä on aina metsätalous”, sanoo Mirja Vuopio.

Tänä vuonna ohjelmassa on muun muassa digitalisaatio.

Lapin Metsätalouspäivät järjestetään vapaaehtoisvoimin Meto-Lappi ry:n ja Lapin Metsänhoitajat ry:n yhteistyönä. Kaksipäiväiseen tapahtumaan odotetaan yli 400 osanottajaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.