Tämän vuoden alusta alkaen alle 30 neliömetrin rakennuksille ei ole vaadittu rakentamislupaa. Kiinteistövero pitää maksaa kuitenkin kaikista yli viiden neliömetrin rakennuksista ja rakennelmista.
Koska kunnilla ei ole tietoa pienistä rakennuksista, tiedot eivät siirry automaattisesti myöskään verottajalle.
”On rakennuksen omistajan vastuulla muistaa ilmoittaa tiedot”, ylitarkastaja Jaana Kuisma Verohallinnosta sanoo.
Uusi rakentamislaki koskee tänä vuonna ja myöhemmin valmistuvia rakennuksia. Rakennuksen tiedot tulee ilmoittaa verottajalle rakentamisen aloitusvuotta seuraavana keväänä.
Käyttötarkoitus ratkaisee arvon
Pitääkö esimerkiksi kuuden neliömetrin puuvajasta siis maksaa kiinteistövero?
Kuisman mukaan pääsääntöisesti kyllä. Hän huomauttaa, että rakennuksen käyttötarkoitus ratkaisee, miten sen arvo määritetään. Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa -nimisessä syventävässä vero-ohjeessa on selkeitä neuvoja.
Metsätalouden rakennuksia ovat esimerkiksi metsäkonesuojat sekä puuvajat, joissa kuivataan ja varastoidaan myyntiin meneviä polttopuita.
”Kun metsänomistaja rakentaa myyntiin menevien polttopuiden kuivaukseen ja varastointiin tarkoitetun polttopuuvajan, sen rakennuskustannukset ilmoitetaan maa- ja metsätalouden veroilmoituksessa. Niistä tehdään vuotuiset poistot, ja jäljelle jäävä menojäännös katsotaan rakennuksen arvoksi, jonka perusteella kiinteistövero määräytyy”, Kuisma selittää.
Veroilmoituksesta tieto siirtyy automaattisesti kiinteistöverotukseen.
Jos polttopuuvaja sen sijaan on rakennettu omien polttopuiden varastointia varten, se ei ole metsätalouden rakennus, vaan talousrakennus. Siinä tapauksessa sen arvo ja kiinteistöveron suuruus määräytyvät jälleenhankinta-arvoasetuksen perusteella.
Omassa käytössä olevat talousrakennukset ilmoitetaan verottajalle Omavero-palvelussa tai kiinteistöveroilmoituksella.
Kunnat tekevät tarkastuksia
Vaikka Verohallinto ei valvo rakennushankkeita, kunnat ovat yleensä kiinnostuneita uusista rakennuksista alueillaan.
”Kiinteistövero on kunnille hyvä tulonlähde, ja siksi ne ovat aktivoituneet tekemään kiinteistöselvityksiä. Osa tekee niitä omalla henkilöstöllään ja osa käyttää konsulttifirmoja”, Kuisma kertoo.
”Kun Verohallintoon tulee tieto uudesta rakennuksesta, varmistamme omistajalta, että tieto pitää paikkansa.”
Jos omistaja on jättänyt ilmoittamatta rakennuksesta verottajalle ja jää siitä kiinni, seuraamuksena on veronkorotus. Se maksetaan kerran, ja sen suuruus riippuu laiminlyönnin suuruudesta.
Kuisma vinkkaa, että halutessaan metsätalouden harjoittaja voi ilmoittaa myös rakennuksen vaatiman todellisen rakennusmaan pinta-alan verottajalle. Monet eivät sitä tee, jolloin verottaja laskee pinta-alaksi 500 neliömetriä. Alan ilmoittaminen voi pienentää veroja, mutta käytännössä vaikutus on pieni.
Enemmän verotus kevenee, jos jokin rakennus on purettu tai palanut maan tasalle, siis lakannut olemasta. Kunnat eivät ilmoita näitä tietoja Verohallintoon, vaan verovelvollisen on tehtävä se itse.
Lue myös: Nyt on aika tarkistaa kiinteistöveropäätös, muista ilmoittaa uudet rakennukset
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kyllä verottaja pitää puolensa.
Mutta kuvasta:
– rakennuksella tulee olla perusta, jolloin alin rakenne on irti maasta ja mädäntyminen estetään.
– polttopuut pitää saada irti maasta esim. harvalla laudoituksella.
– erityisesti koivu pitää halkaista, pienenpi puu virkata kuivumisen takaamiseksi.
Koivun kuori= korkki.
Niin, nämä ns. rakoliiterit eivät mielestäni ole edes rakennuksia, vaan rakennelmia. Eivät siten kuulu kiinteistöverotuksen piiriin. Kuten ei katoksetkaan. On parempi varastoida paljon palokuormaa sisältävät halkokasat pois rakennusten seinustoilta tai pihalla naapurin rakennusten lähellä. Saa olla eri mieltä, mutta näin olen linjannut rakennustarkastajana.
Entä missä vaiheessa rakennelma muuttuu rakennukseksi? Minulla on seinätön puukatos tolppien varassa. Onko se rakennus? Se ei ole yli 5 neliömetriä, mutta samalla periaatteella voisi helposti rakentaa paljon isommankin.