Harvennusten väitetyt laatuongelmat samaan aikaan kohonneiden kuitupuun hankintahintojen kanssa ovat pitäneet pienten metsäkoneiden kauppiaat kiireisinä.
”Aloimme saada yhteydenottoja vuodenvaihteen tienoilla, kun keskustelu ensiharvennusten laatuongelmista alkoi”, kertoo Ruotsissa valmistettavia Malwa-metsäkoneita maahantuovan Zerti-forest Oy:n toimitusjohtaja Panu Torniainen.
Pienillä metsäkoneilla tarkoitetaan 5–10 tonnin painoisia hakkuu- ja ajokoneita – ei siis mitään mönkijäluokan koneita.
Kiinnostusta reilun kahden metrin levyisille hakkuu- ja ajokoneille on tullut niin metsänomistajilta kuin korjuuyrittäjiltäkin, jotka haluavat laajentaa korjuupalveluiden tarjontaa myös pienten koneiden suuntaan.
”Tämän vuoden puolella olen tehnyt 13 tarjousta koneista. Kauppoihin asti niissä ei vielä tämän vuoden puolella ole edetty”, Torniainen kertoo.
Niin ikään Ruotsissa valmistettuja Vimek-pienmetsäkoneita maahantuovan Powerforest Oy:n Atso Viitanen kertoo samansisältöistä tarinaa.
”Vuosittain olen tehnyt tavallisesti 5–10 tarjousta. Nyt helmi-maaliskuussa olen nyt tehnyt 15 tarjousta.”
Viitasen mukaan Suomessa on tällä hetkellä kymmenkunta Vimekin konetta.
”Ensi syksynä esittelemme Suomessa Vimekin uuden 870-mallin ajokoneen, jonka kantavuus on seitsemän tonnia ja leveys 2,1 metriä.”
Ranualaisvalmistaja lisää tuotantoaan
Harvennuksen laatuhaasteet on huomattu myös Ranualla, jossa Jarcrac Oy valmistaa teloilla tai pyörillä liikkuvia Jarcrac Magna Pro -koneita. Ajokoneena sen kantavuus on kuusi tonnia.
”Kiinnostus alkoi viritä viime vuoden lopulla. Nyt tarjouspyyntöjä tulee solkenaan. Sekä metsänomistajat että yrittäjät ovat kyselleet koneita”, kertoo toimitusjohtaja Jari Konttila.
Jarcrac valmistaa 30 konetta vuodessa, ja tämän vuoden tuotanto on jo Konttilan mukaan myyty.
”Laajennamme hallejamme kesällä ja samalla osien valmistukseen haetaan alihankkijoita.”
Jarcrac on tänä vuonna löytänyt yhteistyökumppanit myös Ruotsista ja Kanadasta, jonne ensimmäisiä koneita on jo toimitettu.
”Korjuukonsepti ei hevin muutu”
Myös harvennuksille sopivia hakkuu ja ajokoneita valmistavassa Sampo Rosenlewissä kiinnostuksen kasvu on huomattu. Sampo-metsäkoneiden myyjä Ahti Sormunen ei silti usko nopeisiin käänteisiin puunkorjuussa.
”Keskusteluita on käyty enemmän kuin pitkään aikaan, mutta koneiden myyntimäärä ei vielä ole kohonnut.”
Pitkän uran metsäkonealalla tehnyt Sormunen näkee, että puunkorjuuta hallitsevat metsäteollisuusintegraatit eivät hevin lähde uudistamaan korjuukonseptiaan.
”Korjuun laatuun varmasti kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, mutta en usko radikaaliin muutokseen.”
Keskustelu harvennusten laadusta ja kuitupuun hankintahinnan nousu näkyvät myös moottorisahakaupassa. Kevätaurinko näyttää innostavan moottorisaha- ja hakkuuvarustekaupoille.
”Vuoden alku oli odotettua rauhallisempi, mutta viime viikkojen kuluessa on ollut havaittavissa markkinan selvää piristymistä”, kertoo Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kevyempin korjuukoneiden yleistyminen on toivottavaa. Samalla myös pintapaineita tulisi laskea leveillä ja pitkillä (kaivuri)- teloilla, että myös soilta saadaan puut pois vaikka kesällä maata litistämättä.
Järkevä 1200 kpl istutustiheyden väljentäminen 600 kpl / harvuuteen ensiharvennuksessa jättää puut 4 m puuväleille, joten kyllä kone saa olla yli 2 m leveä.
Jos EH tehdään silloin kuin latvukset ovat vielä täyspitkiä ja tuuheita, mitään kasvun romahdusta ei tule, vaan päin vastoin harvennuksessa jäljelle taitavasti jätetyt parhaiten kasvaneet valtapuut ottavat heti kovan kasvuspurtin kohti tukkimittoja.
Edullisinta on mätästää maa istutusta varten ajouramenetelmällä (AUO) 4 m levillä 50 syvillä ja viistolaitaisilla ojilla/ urilla, joilla koneilla sopii sitten jo hyvinkin liikkumaan.
AUO:lta ei tarvitse poistaa kalliita istutettuja puita, koska ne on istutettu suurille mättäille AUO:n välisille saroille, joissa niiden starttivarmuus on paljon tasamaata parempi ja alkuvuosien kasvu luokkaa 2-kertainen ”ojanpenkkavaikutuksen” takia.
Kevyellä kalustolla voidaan EH tiheys 600/ha väljentää vielä tukinkasvutiheyteen 400 kpl/ha (5 m puuväli) 6-10 v EH:n jälkeen (mutta latvus ehdottomasti pitkänä säilyttäen), jolloin jo pientä tukkiakin hakkuusta saadaan kannattavuutta parantamaan.
400 kpl tukkimetsän ”super” harvennus tiheyteen 200 r/ha (7 m puuväli) latvusten sulkeuduttua 10-15 vuodessa kannattaa jättää suurille motoille, jotka siinä tiheydessä pystyvät kulkemaan metsässä jo helposti.
Niin, voittaja.
Verottaja vie vain osan, konekauppias kaiken.