Pienellä vaivalla selvää säästöä ­– arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi 20 000 euroon

Aikaisemmin metsänomistajasta tuli arvonlisäverovelvollinen viimeistään siinä vaiheessa, kun puunmyyntitulot ylittivät 15 000 euroa vuodessa. Tämän vuoden alusta alkaen alaraja on ollut 20 000 euroa.

Alarajan nosto oli poliittinen päätös. Lainsäädäntövaiheessa uudesta euromäärästä esitettiin vaihtelevia näkemyksiä, kertoo erityisasiantuntija Tiina Tikkanen Verohallinnosta.

Uusi alaraja koskee muitakin liiketoiminnan harjoittajia kuin metsänomistajia.

”Kun metsänomistaja on luonnollinen henkilö, hänellä voi olla muutakin liiketoimintaa. Silloin kaikki liiketoiminta on laskettava yhteen, ja jos 20 000 euron tuloraja ylittyy, arvonlisäverovelvollisuus astuu voimaan”, Tikkanen kertoo.

Uudessa lainsäädännössä alarajan täyttymistä tarkastellaan aina kalenterivuosittain. Verovelvollisuus voi astua voimaan myös kesken vuoden.

Jos metsänomistaja korjaa polkupyöriä toiminimellä, hänen on laskettava puukauppatulot ja pyöränkorjauksesta saadut maksut yhteen ja tarkistettava, täyttyykö alaraja.

Arvonlisäverovelvolliseksi tulisi rekisteröityä jo hieman ennen alarajan täyttymistä.

Puukaupan arvonlisäverot talteen

Käytännössä metsänomistajan kannattaa yleensä hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka pakollisen arvonlisäverovelvollisuuden alaraja ei täyttyisi. Näin on siksi, että metsätaloudesta syntyy kuluja, joiden arvonlisäverot arvonlisäverovelvollinen saa vähentää verotuksessa.

Metsäyhtiöt maksavat arvonlisäverovelvollisille metsänomistajille puukauppamaksun yhteydessä myös arvonlisäveron. Tämä summa metsänomistajan on laitettava säästöön ja tilitettävä viimeistään seuraavana vuonna verottajalle.

Viime syyskuussa yleinen, myös puukauppoja koskeva, arvonlisäverokanta nousi 25,5 prosenttiin, kun se aikaisemmin oli 24 prosenttia.

Lisäohjeita verottajalta

Entä voisiko olla tilanteita, joissa arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen ei kannattaisi?

”Jokainen metsänomistaja harkitsee itse, milloin vapaaehtoinen hakeutuminen kannattaa. Hakeutumatta jättäminen voisi tietysti olla sopiva valinta sille, joka haluaa välttää kaikkea mahdollista byrokratiaa”, Tikkanen vastaa.

Ne, joita arvonlisäveroilmoituksen täyttäminen kerran vuodessa ei ahdista, voivat kohtuullisen pienellä vaivalla säästää selvää rahaa.

Tikkanen huomauttaa, että metsänomistajalla, joka ei muutoin ole arvonlisäveron laskennan kanssa tekemisissä, logiikan ymmärtäminen voi kestää hetken. Arvonlisävero toimii eri periaattein kuin muut verot.

Verottajan verkkosivuilta löytyy kuitenkin selkeät ohjeet arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen ja verojen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Syventävä ohje puun myynnin arvonlisäverotuksesta sisältää myös käytännön esimerkkejä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.