Metsäteollisuus on edelleen merkittävä teollisuuden toimiala Suomessa. Erityisen tärkeä se on, kun katsotaan tavaraviennin arvoa. Vuonna 2020 metsäteollisuuden viennin osuus kaikesta Suomen tavaraviennistä oli 18 prosenttia, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) tuore raportti.

Paperiteollisuuden tuotoksesta vientiin menee vajaa 70 prosenttia, ja viennin arvo oli vuonna 2020 noin 8 miljardia euroa. Puutuotteista suurempi osuus jää kotimaahan ja viennin arvo oli noin 2,5 miljardia euroa.

Metsäteollisuus on ollut viime vuosikymmeninä rakennemuutoksen kourissa. Häviäjä on ollut erityisesti painopaperi. Esimerkiksi sanomalehtipaperin osuus tuotannosta on puolittunut Euroopassa 1990-luvun alusta.

”Sen sijaan pakkauspaperin ja -kartongin osuus on noussut reippaat kymmenen prosenttiyksikköä 41 prosentista 54 prosenttiin. Toisin sanoen pakkauspaperia ja -kartonkia valmistetaan Euroopassa yli 80 prosenttia enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten”, kertoo Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.

Vuoden 2020 pandemia taas vähensi dramaattisesti toimistopaperin kulutusta. Etätyön pysyvä lisääntyminen vähentää toimistopaperin kulutusta myös jatkossa.

Paperin kulutuksen vähentyminen liittyy ennen kaikkea digitalisaatioon. Median kulutus ja mainostaminen on siirtynyt painetuista tuotteista sähköisille alustoille. Kehittyvissä maissa lankapuhelin jäi monen kohdalla kokonaan välistä viestinnän kehittyessä ja samoin voi käydä painetulle medialle.

Etlan haastattelemat asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että paperin kulutuksen vähenemisen trendi jatkuu, mutta muutos on aiempaa loivempi seuraavan viiden vuoden aikana.

Vessapaperiin on viitattu aika ajoin julkisessa keskustelussa metsien käytöstä. Oli lyhytikäisen tuotteen valmistamisesta mitä mieltä hyvänsä, saniteetti- ja kotitalouspaperien tuotanto on Euroopassa puolitoistakertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Niiden osuus metsäteollisuuden tuotteista on silti alle 10 prosenttia.

Suomi viidenneksi suurin puumassan tuottaja

Markkinamassan osuus kaikesta tuotetusta puumassasta on myös puolitoistakertaistunut. Tämä siis tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa sellusta myydään jalostettavaksi muualla. Vuonna 2019 Euroopan puumassan tuotannosta markkinamassaa oli peräti 40 prosenttia.

Massan tuotannossa Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan johtavat maat. Kumpikin tuottaa noin kolmanneksen Euroopassa valmistetusta puumassasta. Maailman mittakaavassa Suomi on viidentenä Yhdysvaltain, Brasilian, Kiinan ja Kanadan jälkeen.

Suurin osa Suomen markkinasellusta, 42 prosenttia, viedään Kiinaan.

Paperiteollisuudessa työskentelevien määrä Suomessa on vähentynyt roimasti kuluneen 40 vuoden aikana. Vielä 1990-luvulla paperiteollisuudessa työskenteli noin 40 000 ihmistä, mutta vuonna 2019 enää alle puolet siitä. Etla arvioi laskun jatkuvan loivana vuoteen 2025 asti.

Muista talouskriiseistä poiketen koronapandemia vähensi myös korjausrakentamista. Uudisrakentaminen väheni Euroopassa vuonna 2020 noin 10 prosenttia. Rakentaminen kuitenkin elpyy nopeasti. Kovinta kasvu on Ranskassa ja Iso-Britanniassa, mutta vaisua Suomelle tärkeässä Saksassa.

Etla arvio, että puutuotteiden vienti kasvaa vuonna 2021 yli 5 prosenttia, mutta kasvu tasaantuu seuraavina vuosina noin kolmeen prosenttiin. Sahatavaran hinta laski vuonna 2020, mutta kääntyi jo kyseisen vuoden marraskuussa nousuun ja Etla arvioi puutuoteteollisuuden vientihintojen nousevan noin 2 prosenttia vuosittain vuoteen 2025 asti.

Metsäteollisuudessa kasvu on siis seuraavien vuosien aikana maltillista ja kevään ennätystuloksista mennään todennäköisesti tasaisempiin lukemiin.

”Huonommin kannattavat tuotteet on karsittu pois ja lähiaikoina on ollut tehtaiden sulkemisia, mikä parantaa kokonaistuloksia”, sanoo Andersson.

Jutussa on käytetty lähteenä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporttia Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025.

Lisätty uusi sitaatti 30.7.2021 klo 18.12.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.