Moni menneiden vuosikymmenten metsänparantaja luultavasti pökertyisi nähdessään, mitä Pieksämäen Paltasen maisemissa sijaitsevalla suolla tehdään lokakuussa 2022. Puusto on hakattu 1960-luvun lopulla ojitetulta suolta pois viime talvena, ja parhaillaan alueella häärii kaivinkone. Kyse ei kuitenkaan ole ojitusmätästyksestä metsän uudistamista varten, vaan ojien aktiivisesta tukkimisesta.

Työtä seuraamaan kokoontuneet 2020-luvun metsäammattilaiset katselevat toimintaa kuitenkin tyytyväisinä. Paltasella tehdään jo etukenossa työtä, jota EU:n kaavaileman ennallistamisasetuksen odotetaan Suomessa muun muassa aiheuttavan: palautetaan suometsää aikaan ennen ojitusta, eli mahdollisimman luonnontilaiseksi.

Puusto Pieksämäen ojitetulla suolla ei ole missään vaiheessa lähtenyt kasvamaan toivotusti, joskin alueella on joitain vuosia sitten tehty harvennushakkuu.

”Nyt puusto poistettiin noin 17 hehtaarin alueelta ja puuta kertyi kaikkiaan noin 900 kuutiota”, Tornatorin tilavastaava Timo Vartiainen ynnäilee puhelimen sovelluksesta.

Metsätalousmielessä alue on siis ollut heikkotuottoinen. Kohde on Vartiaisen mukaan ennallistamiseen sikälikin hyvä, että alue sijaitsee Tornatorin maiden keskellä, eikä veden pinnan noususta aiheudu haittaa talouskäytössä oleville kuvioille tai muille maanomistajille.

Ennallistamiselle on perusteet

Tornator on tarttunut toimekkaasti ennallistamiseen jo ennen parhaillaan aiheen ympärillä kiivaana vellovaa julkista keskustelua. Viime vuonna yhtiö ilmoitti ennallistavansa seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 3 000 hehtaaria karuja suoalueitai. Tornatorin omistajiin kuuluva metsäyhtiö Stora Enso on luvannut olla mukana 1 000 hehtaarin ennallistamisessa. Stora Enson ympäristöpäällikkö Niina Partanen näkee ennallistamisen oikein valituilla kohteilla järkevänä.

”EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat hyviä, mutta asetuksen vaikutuksia ei vielä tiedetä. Siksi olisikin tärkeää, että jäsenmaat pystyisivät itse vaikuttamaan riittävästi kohdevalintoihin”, Partanen sanoo.

Tornatorilla on pöytälaatikossa valmiita ennallistamissuunnitelmia jo noin 1 000 hehtaarin alalle.

”Ehdotuksia ennallistamiskohteista on tehty kaikkiaan noin 2 000 hehtaaria. Laajimmat alueet sijaitsevat Pohjois-Karjalassa”, kertoo Tornatorin luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö.

Kaikkiaan Tornator omistaa Suomessa metsää 646 000 hehtaaria. Turvemaita metsistä on jopa kolmannes.

Perkiö ja Vartiainen myöntävät, että menneinä vuosikymmeninä metsäusko meni soiden ojituksissa toisinaan yli. Lisäksi arvioitiin, että puuston kasvu saataisiin elpymään karuillakin soilla lannoittamalla. Näin ei kuitenkaan aina käynyt.

”Suomessa taitaa olla epäonnistuneita ojituksia jopa miljoonan hehtaarin alalla. Kyllä ennallistamiselle perusteet on, mutta myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pitäisi toimissa ottaa aina huomioon”, Perkiö huomauttaa.

Ojat padottava

Perusedellytys suon ennallistamiselle on, että veden pinta suolla saadaan nousemaan. Toisin kuin voisi kuvitella, tähän ei riitä se, että alueelta hakataan puusto ja jätetään ojat umpeutumaan omia aikojaan.

”Vanhat ojat on padottava kaivinkoneella, sillä muuten vesi kulkeutuu niitä pitkin pois vielä pitkään, vaikka ojan pinta kasvaisi rahkasammalta”, Perkiö painottaa.

Patojen määrä ja sijainti arvioidaan valuma-alueen koon, suon kaltevuuden, ojakohtaisten virtaamien sekä vedenpinnan tavoitekorkeuden perusteella.

”Paikkaan, josta suon vedet purkautuvat ulos, tehdään niin kutsuttu rakennepato. Siihen kuuluu myös suodatinkangas, jotta tulvavedet eivät pääse syövyttämään patoa”, Perkiö kuvailee.

Ennallistamistyössä hyvä suunnittelu on kaiken lähtökohta. Myös työjärjestys suolla on syytä miettiä huolella, jotta yllätyksiltä vältytään.

Ennallistamiseen erikoistuneita urakoitsijoita ei vielä ole paljoa, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin. Mikäli EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet viedään Suomessa edes osittain käytäntöön, piilee urakoissa kenties satojen miljoonien eurojen bisnesmahdollisuudet.

Sopivia kohteita voi ehdottaa

Tornatorin mailla ehdotukset ennallistettavista kohteista tekee yleensä kyseisen alueen tilavastaavana työskentelevä toimihenkilö. Tornatorilla ei kuitenkaan pahastuta, jos vinkki sopivasta kohteesta tulee luonnossa liikkuvilta kansalaisilta. Usein esimerkiksi metsästäjillä tai marjastajilla voi olla hyviä ajatuksia ennallistamiskohteista.

”Mielellämme otamme ehdotuksia vastaan ja toisinaan niitä meille tuleekin. Joka kolkkaa metsistä emme tunne niin perusteellisesti kuin paikalliset ihmiset usein tuntevat”, Perkiö toteaa.

Ennallistamistyötä tehdään ennen kaikkea suoluonnon ja vesistöjen hyväksi, mutta usein suon ennallistamisesta on hyötyä myös ihmiselle.

”Ainakin lakka ja karpalo hyötyvät ennallistamisesta. Rahkasammalet runsastuvat, kuten myös erilainen varpukasvillisuus. Hyönteisistä esimerkiksi suoperhoset toivottavasti lisääntyvät”, Perkiö listaa.

Vartiainen lisää listaan myös riekon, jonka päkätys oli miehen nuoruudessa vielä Savonkin soilla tavallinen öinen äänimaisema. Avointa suoluontoa ei karsasta myöskään teeri, joka viritteli lokakuun viimeisinä päivinä kukerrustaan suolla ojia tukkivan kaivinkoneen möyrinästä piittaamatta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.