Metsä Group kertoo ottavansa niin kutsutun järeysrunkohinnan käyttöön harvennushakkuiden lisäksi uudistushakkuilla.
Järeysrunkohinnoittelussa puun hinta määräytyy puulajikohtaisesti kaadettujen puiden keskimääräisen tilavuuden perusteella. Metsä Group on käyttänyt menetelmää harvennuskaupoissa vuodesta 2021 alkaen.
”Menetelmä tuo puukauppaan läpinäkyvyyttä, koska hinta perustuu puiden todelliseen järeyteen. Tämä on reilua metsänomistajaa kohtaan. Järeysrunkohinnoittelu pienentää sekä myyjän että ostajan taloudellista riskiä”, sanoo Metsä Groupin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Juho Rantala.
Ostajan kannalta menetelmän etuna on, että se antaa vapauden katkoa rungot markkinatilanteen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ilman, että katkonta vaikuttaa metsänomistajan puukauppatuloon.
”Järeysrunkohinnoittelun avulla pystymme aiempaakin paremmin optimoimaan puiden jalostusasteen kaikissa markkinatilanteissa.”
Samalla yhtiö luopuu runkohinnoittelun käytöstä uudistushakkuissa kokonaan. Runkohinnoittelussa metsänomistajalle on maksettu puista kiinteä etukäteen määritelty kuutiohinta.
Hinta muuttuu, jos puiden arvioitu järeys muuttuu
Järeysrunkohintakaupassa metsänomistaja saa metsäasiantuntijalta arvion puiden keskijäreydestä puulajeittain. Jokaiselle puulajille määritetään kuutiometrikohtainen hinta.
Metsänomistaja saa myös taulukon siitä, miten maksettava hinta per kuutiometri muuttuu, jos puiden keskijäreys poikkeaa arvioidusta. Jos järeys osoittautuu arvioitua suuremmaksi, hinta nousee. Jos järeys on arvioitua pienempi, hinta laskee.
”Hinnoittelu on porrastettu 20 litran välein ja hinta määräytyy sen portaan mukaan, johon korjuussa mitattu järeys asettuu”, Rantala kertoo.
Hän ei kommentoi tarkasti sitä, kuinka paljon hinta voi muuttua arvioidun järeyden muuttuessa.
”Hintahaitari voi kuitenkin olla useita euroja”, hän kuvailee.
Metsä Group tekee uudistushakkuista järeysrunkohintakauppoja tästä päivästä alkaen.
”Olemme kouluttaneet metsäasiantuntijamme ja menetelmää on pilotoitu usealla hankintapiirillä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Uskon, että jatkossa teemme merkittävän osan uudistushakkuukaupoista tällä menetelmällä.”
Metsänomistajan näkökulmasta järeysrunkohintatarjouksen vertailu puutavaralajikohtaiseen tarjoukseen voi olla vaikeaa.
Halutessaan metsänomistaja saa Rantalan mukaan jatkossakin leimikostaan aina myös puutavaralajikohtaisen tarjouksen ja kauppa voidaan solmia puutavaralajikaupan ehdoin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
HALLE LUJAA HALLE LUJAA METSÄLIITTO.
PUUKAUPPAA V.-80
Eipä ole puukauppojen hintavertailu enää helppoa. Yllätyksenä voi monelle puunmyyjälle tulla että paras tarjous ei ollutkaan paras kun puut ovat hakattu. Jotenkin ennustan huonoa menestystä hankkeelle.
Sitten kannattaa pienet 20 litran kuitupuut kaataa maahan ennen hakkuuta niin nousee keskijäreys paikoitellen yllättävän paljon. Toisaalta luulisi että ostomies kävisi katsomassa, tekisi arvion ja tarjoaisi kiinteän runkohinnan niin kuin tähänkin asti. Nyt myyjälle jää riski mitä lopulta puistaan saa..
Tarjousvertailu on yksinkertaista, tekee pienimmän matriisissa olevan hinnan mukaan.
Mielenkiintoinen artikkeli herättämään keskustelua. Olen hieman vanhakantainen ja haluan siksi kaikissa kaupoissa menettelyä, minkä aistihavainnoilla voi myös tarkistaa. Miten tämä onnistuisi?
Sinänsä on hyvä, että kookkaammasta ja arvokkaammasta puusta maksetaan enemmän, koska siitä saa enemmän ja usein arvokkaampia puutuotteita.
Haluan myös tiukkasyiselle ja hitaasti kasvaneelle kaikenkokoiselle puulle paremman hinnan. Tätä varten tulisi kehittää ihan omat markkinansa. Nyt puusepänteollisuus joutuu käyttämään ulkomaista puuta, kun kotimaista ei ole kaupan, vaikka sitä kyllä kovastikin löytyisi, jos siitä maksettaisiin arvonsa mukainen hinta metsänomistajille.