Otso Metsäpalveluiden hakeutuminen yrityssaneeraukseen päätti tarpomisen, joka taloudellisesti on ollut melkoista turskan pyyntiä. Liikevaihto hupeni tänä vuonna kolmanneksen edellisvuodesta, ja tappiota tuli parissa vuodessa reilut kuusi miljoonaa euroa. Velkaa on karttunut 12 miljoonaa euroa.

Saneeraus tarkoittaa, että velkojat tinkivät saatavistaan turvatakseen yrityksen toimintakyvyn. Toistaiseksi on epäselvää, hyväksyvätkö velkojat Otson saneerauksen.

Metsänomistajilla on puukaupparahoja saamatta miljoona euroa.

”Saneerausohjelman kautta velkojat voisivat saada rahojaan aikaisintaan ensi kesänä”, ennakoi yrityssaneerauksiin perehtynyt asianajaja ja metsänomistaja Pekka Keloneva.

Miljoonan euron puurahat jumissa

Metsänomistajien saamiset ovat pääosin Otson tekemiltä sähkölinjojen vierimetsien hakkuilta. Niitä yhtiö on tehnyt sähköverkkoyhtiöiden toimeksiannosta.

Miten metsänomistajien saataville käy? Ratkaisevaa on, luetaanko metsämaksut saneerattaviksi veloiksi vai voitaisiinko ne maksaa Otson varoista ennen saneerausta. Saneerausvelkoina osa metsärahoista jää saamatta – eikä rahoja tule siinäkään tapauksessa, että Otso kaatuu.

Toistaiseksi tilanne on hämärän peitossa,

”On hyvin epäselvää, millaisella valtuutuksella ja sopimuksella metsänomistajien puut ovat siirtyneet Otsolle. Yhtiö on tehnyt vain puunkorjuuta ja markkinoinut puut yhteismyyntinä puun ostajille. Tämän vuoksi myös toimeksiantajien eli sähköverkkoyhtiöiden vastuu pitää selvittää”, toteaa MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala.

Savon Voima Verkko Oy on teettänyt Otsolla sähkölinjojen vierimetsien hakkuita Ylä-Savossa. Talousjohtaja Toni Vainikainen myöntää, että tästä koituu mainehaittaa myös Savon Voimalle. Hän ei ota kantaa, voisiko yhtiö vastata Otsolta maksamatta jäävistä puumaksuista.

”Olemme ostaneet Otsolta vierimetsien hakkuupalveluita, ja Otso on järjestänyt yhteismyynnit, johon metsänomistajat ovat antaneet sille valtakirjan. Savon Voima ei ole ollut osallisena yhteismyynneissä.”

Savon Voima ja sen pestaama asianajotoimisto neuvottelevat parhaillaan Otson ja saneerauksen hoitajien kanssa tilanteen ratkaisemisesta.

Otson saneerausasian selvittäjä Jussi Laakkonen ei ota kantaa siihen, voitaisiinko puumaksut erottaa saneerausveloista ja maksaa Otson varoista metsänomistajille.

Karhulaskuja Otson jäljiltä?

Metsäkeskuksen mukaan Otsolla on 222 keskeneräistä suometsien kunnostus- ja tiehanketta. Niille myönnettyjä kemeratukia on käyttämättä 2,6 miljoonaa euroa.

Töiden loppuun saattaminen käy vaikeaksi, jos koneyrittäjät eivät luota saavansa rahoja oja- ja tieurakoistaan. Toteuttamatta jääville hankkeille myönnettyjä suunnittelutukia saatetaan periä takaisin. Tällöin karhulaskut lähtisivät aina metsänomistajille.

”Takaisinperintään jouduttaisiin suometsähankkeilla, jos ojia jää kaivamatta ja hankkeen suunnitteluun on jo maksettu tukea”, kertoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tällaisessa tapauksessa metsänomistajan kannattaisi etsiä uusi yrittäjä, joka viimeistelee hankkeen, jos Otso ei pysty niitä toteuttamaan.

Ihan riidatta tämäkään ei ehkä onnistuisi. Otson toimitusjohtaja Jyrki Pihlavan mukaan yrityssaneeraus ei oikeuta metsänomistajaa siirtämään kemeratöitä kolmannelle osapuolelle. Otsokaan ei voi siirtää hankkeiden urakointivastuuta kolmannelle osapuolelle ilman metsänomistajan suostumusta.

”Saneerausmenettely edellyttää, että Otson hoitaa syyskuun 11. päivän jälkeen syntyneet urakointimaksut ajallaan”, Pihlava huomauttaa.

Julkaistu Metsälehdessä 19/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.