Hip hop -artisti Elastinen pärähtää soimaan Kari Lundellin puhelimessa: ”Mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus ja tieto siitä, että mitä tahdon voin saavuttaa. Koval duunil asiat vaan onnistuu, kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan.”

Otso Metsäpalvelut Oy:n toimitusjohtaja kertoo valinneensa kappaleen soittoääneksi, sillä se kuvaa hyvin kuluneiden parin vuoden työrupeamaa. Viime vuoden alussa Otson liiketoimintajohtajana aloittanut Lundell sai johdettavakseen tappiota tekevän valtion liiketoimintayksikön, joka olisi pitänyt yhtiöittää saman vuoden loppuun mennessä.

Suomen metsäkeskuksesta vuonna 2012 irrotettu Otso oli alun perin tarkoitus yhtiöittää jo aiemmin. Sen taloustilanne oli kuitenkin niin huono, ettei yhtiöittämistä voitu tehdä. Ei myöskään vuonna 2015.

Vielä puolisen vuotta sitten suunnitelmana oli muodostaa Otsosta ensi hätään valtion omistama osakeyhtiö. Sinne asti ei kuitenkaan ehditty: pääomasijoitusyhtiö Helmet Business Mentors Oy ja Otson toimiva johto ostivat viime syyskuussa Otson liiketoiminnan.

”On hienoa, että sijoittajat uskovat metsäalaan”, Lundell sanoo.

Panokset ydinosaamiseen

Otso luopui yrityskaupan yhteydessä noin 3 000 hehtaarin metsäomaisuudestaan ja omistuksestaan taimiyhtiö Pohjan Taimeen. Lundellin mukaan Otso keskittyy nyt ydin¿osaamiseensa: muun muassa tie- ja ojitushankkeisiin, metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon ja metsäkiinteistönvälitykseen.

”Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.”

Puukaupassa Otso on välittäjä.

”Otsolla ei ole puunostointressiä. Totesimme kuitenkin, että asiakkaat tarvitsevat kokonaisvaltaisen palvelupaketin. Jos turvemaalla tehdään kunnostusojitus, kannattaa harvennusta kaipaava puusto harventaa samalla”, Lundell sanoo.

Otso käy Lundellin mukaan läpi prosessimuutosta, joka näkyy niin yksittäisten työntekijöiden toimenkuvissa kuin työkokonaisuuksissakin. Tehtäviä on ryhdytty jakamaan henkilöstön kesken, kun aiemmin sama henkilö teki kaiken metsäpalveluiden markkinoinnista metsänhoitotöiden valvontaan.

Maastossa tavoitteena ovat laajemmat työkokonaisuudet. Urakoitsijoita käytetään enemmän, ja Otsossa keskitytään palveluiden myyntiin ja suunnitteluun sekä projektien hallintaan.

Kemera haasteena

Lundellin tavoitteena on saada Otson talous ensi vuonna tasapainoon. Voittoa ei tarvitse tehdä, mutta tappiotakaan ei saa tulla.

Otson henkilöstö on supistunut muutamassa vuodessa 300:sta noin 170:een. Lundell lähtee siitä, että myyntiä saadaan kasvatettua sen verran, ettei henkilöstöä tarvitse enää vähentää. Metsäalan tilanne on hänen mukaansa nyt Otson puolella.

”Puun käyttö on kasvussa ja kasvaa edelleen, jos esimerkiksi Finnpulpin, Kaidin ja Kemijärven bio¿jalostamohankkeet toteutuvat. Metsästä ei voi vain korjata puuta, myös metsänuudistamisesta ja tiestöstä pitää huolehtia.”

Haasteitakin tosin riittää. Yksi niistä ovat valtion myöntämät kemeratuet.

Otson hankkeista noin kaksi kolmannesta on tie- tai ojitushankkeita. Metsänomistaja saa niihin kemeratukea, mikä on Lundellin mukaan Otson elinehto: ilman tukia kalliita ja aikaa vieviä hankkeita jäisi tekemättä. Tukien maksun hitaus tekee Lundellin mukaan kuitenkin hallaa liiketoiminnalle.

”Tie- ja ojitushankkeisiin sitoutuu paljon rahaa. Metsänomistajalle myönnetyt tukirahat ohjataan suoraan Otsolle, mutta tukien maksua voi joutua odottamaan jopa puoli vuotta.”

Tukihakemusten käsittelyn tehostamiseksi Lundell luopuisi kevyempien metsänhoitotöiden, kuten taimikonhoidon, tuista. Niitä voisi hänen mielestään tukea esimerkiksi verohelpotusten avulla.

Toinen haaste liittyy metsänomistajiin. Metsänomistajat eivät Lundellin mukaan tunne Otsoa vielä tarpeeksi hyvin.

”Yhteys metsänomistajiin ei saa katketa. Jos niin käy, koko ala on kymmenen vuoden päästä lirissä.”

Julkaistu Metsälehdessä 22/2016.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.