Perintöveron poisto on noussut kevään puheenaiheeksi, kun työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä kasvutyöryhmä esitti perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. Perhemetsänomistajan korviin ajatus voi kuulostaa äkkiseltään houkuttelevalta. Metsäalalla ei kuitenkaan pompita riemusta.
MTK:ssa Murron työryhmän esitystä on pohdittu, mutta järjestö ei ole muodostanut asiaan vielä virallista kantaa.
”On totta, että perintö- ja lahjaveron poisto olisi sukujen metsänomistuksen säilymistä vahvistava asia, koska veroja maksettaisiin vasta luovutustilanteessa. Ei perintö- ja lahjaveroa kukaan metsänomistaja rakasta. Metsän kiertoaikana maksetaan perintöveroja 3–4 kertaa”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Hän huomauttaa, että Murron työryhmän esitys olisi kova kiristys verotukseen silloin, kun perintönä saatu omaisuus myydään.
”Metsänomistajilla on myös muuta omaisuutta. Perintövero taitaa keskimäärin olla alle 16 prosenttia. Jos perintövero poistuisi, maksetaan sen sijaan pääomatuloveroa 30 tai 34 prosenttia.”
Tiirolan mukaan nykyisten metsävähennyksen, metsälahjavähennyksen ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksen avulla metsänomistajilla on tällä hetkellä mahdollisuus suunnitella sukupolvenvaihdoksia niin, että tila siirtyy suunnitellusti seuraajalle.
”Esitetystä uudistuksesta hyötyisivät eniten teollisuussuvut, joissa yrityksen omistusosuus per sukulainen on alle 10 prosenttia ja joihin sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät sovellu. Maa- ja metsätaloudessa tällaisia ei juuri ole.”
Kuolinpesien metsänomistus voisi lisääntyä
Metsätilakauppaan ja sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut asiantuntija Ossi Hannula Metsänhoitoyhdistys Päijänteeltä näkee perintöveron mahdollisessa korvaamisessa luovutusvoittoverolla ongelmia, jotka voisivat heijastua koko metsäalalle.
”Jos ihmiset jäävät odottamaan verovapaata perintöä, päätyy metsätiloja todennäköisesti yhä enemmän kuolinpesille. Ne ovat usein varsin passiivisia metsätalouden harjoittajia.”
Hannulan mukaan onnistuneen metsätilan sukupolvenvaihdoksen lähtökohtana pitäisi olla suunnitelmallisuus, toiminnallisuus ja tasapuolisuus.
”Verotus ja verojen minimointi on yksi osa suunnittelua, mutta se ei läheskään aina ole tärkein osa. Olisi tärkeää, että metsätilat siirtyisivät suunnitelmallisesti ihmisille, jotka myös ovat innokkaita huolehtimaan niistä.”
Myydessä kova verorasitus
Tiirolan tavoin Hannula huomauttaa, että sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on mahdollista jo nyt hyödyntää erilaisia etuja. Perintövero on useimmissa tapauksissa kohtuullinen.
”Metsätilan kohdalla perintövero jää usein alle kymmeneen prosenttiin metsäomaisuuden arvosta. Jos ainoa lapsi perii 100 000 euron arvoisen metsätilan, maksaa hän siitä perintöveroa 8 700 euroa”, Hannula havainnollistaa.
Jos perijä myisi kyseisen tilan 100 000 eurolla ja koko summa katsottaisiin luovutusvoitoksi, joutuisi hän maksamaan nykyisellä pääomaverotasolla veroa 32 800 euroa.
Kynnys perityn metsätilan myymiseen voisi veroseuraamusten vuoksi nousta, vaikka omistaja itse ei olisi metsästä kiinnostunut.
”Myyntihalut voivat hiipua, jos maksettavaksi tulee isot luovutusvoittoverot. Tämä voisi jarruttaa tilojen siirtymistä aktiivisille omistajille”, Hannula pohtii.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Esitys perintöveron poistamisesta on oikeudenmukainen ja perusteltu erityisesti metsäomaisuudelta, koska kyse on ylisukupolvisesta toiminnasta kolmen, neljän ja jopa viidenkin sukupolven aikana. Samaan vero-objektiin kohdistuu perintöveron muodossa moninkertaista verotusta. Tämä epäkohta eliminoituisi parhaiten juuri nyt esitetyllä perintöveron poistolla ja siksi kannatan perintöveron poistoa ja erityisesti metsäomaisuudelta.
Puukaupan verotuksessa haluan palattavan puun myyntiveron puolitukseen, mikä oli käytäntönä viitisentoista vuotta sitten Matti Vanhasen hallituksen aikana, Valitettavasti jäi vain tilapäiseksi kokeiluksi poliittisen metsänomistajiin kohdistuvan kateuden vuoksi. Nyt poliittiset tuulet voisivat olla asialle myönteisemmät ja asia olisi yksinkertaisesti toteutettavissa, kun palattaisiin tuohon Vanhasen hallituksen aikaiseen käytäntöön, jolloin puun myyntivero oli puolitettuna.
Verottaja sai muiden verojen kautta enemmän verotuloja, kun puukauppa kävi ja kaikki moninaiset metsäklusterin toiminnat kävivät vilkkaasti aina vientilaivoja myöten, vaikka maassa oli taloudellinen taantuma.
Metsäverotus joutui 1990-luvun pinta-alaverotuksesta luovuttaessa ja myyntiveroon siirryttäessä aivan väärään ryhmään pääomatuloverotukseen joutuessaan, koska metsätalous aivan olennaisesti jo lähtökohdissaan ylisukupolvisena on aivan muuta kuin hektinen pörssitalous.
Siksi pidän perusteltuna metsän puun myyntiveron puolittamista ja perintöveron poistoa metsätaloudelta. Verottaja saisi koko metsäklusterin toimintojen vilkastumisesta ja aluetalouksien elinvoiman vilkastumisesta enemmän kokonaisverotuloja.
En ymmärrä puhetta luovutusvoitto verosta. Perunkirjoituksessa määrätään perittävälle omaisuudelle aina jokin arvo. Luovutusvoittoveroa maksetaan määrätyn arvon ylittävälle tulolle kuten tälläkin hetkellä tapahtuu. Jos joku kuvittelee että omaisuutta voi tulevaisuudessa periä ilman sen arvon määritystä tulee kyllä erehtymään.
Perintöveron poisto lisäisi pääomia ja ihmiset käytäisi verorahat kulutukseen .Valtio saisi rahat takaisin kulutusveroina.Metsää ei olisi pako myydä verojen takia.Hiilinielut vahistuisi.
Jos keskikokoisen metsätilan perillisen perintövero olisi vaikka
100000 euroa, niin puukauppa on tehtävä 150000 euroa, jotta on puhtaana käteen verojen maksuun jää tuo 100k. Laskekaa siitä veroprosentti. Montako hehtaaria tuli metsäkatoa ja mikä on puuston ikäjakautuma tämän jälkeen?