Perintöveron poisto on noussut kevään puheenaiheeksi, kun työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä kasvutyöryhmä esitti perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. Perhemetsänomistajan korviin ajatus voi kuulostaa äkkiseltään houkuttelevalta. Metsäalalla ei kuitenkaan pompita riemusta.
MTK:ssa Murron työryhmän esitystä on pohdittu, mutta järjestö ei ole muodostanut asiaan vielä virallista kantaa.
”On totta, että perintö- ja lahjaveron poisto olisi sukujen metsänomistuksen säilymistä vahvistava asia, koska veroja maksettaisiin vasta luovutustilanteessa. Ei perintö- ja lahjaveroa kukaan metsänomistaja rakasta. Metsän kiertoaikana maksetaan perintöveroja 3–4 kertaa”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Hän huomauttaa, että Murron työryhmän esitys olisi kova kiristys verotukseen silloin, kun perintönä saatu omaisuus myydään.
”Metsänomistajilla on myös muuta omaisuutta. Perintövero taitaa keskimäärin olla alle 16 prosenttia. Jos perintövero poistuisi, maksetaan sen sijaan pääomatuloveroa 30 tai 34 prosenttia.”
Tiirolan mukaan nykyisten metsävähennyksen, metsälahjavähennyksen ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksen avulla metsänomistajilla on tällä hetkellä mahdollisuus suunnitella sukupolvenvaihdoksia niin, että tila siirtyy suunnitellusti seuraajalle.
”Esitetystä uudistuksesta hyötyisivät eniten teollisuussuvut, joissa yrityksen omistusosuus per sukulainen on alle 10 prosenttia ja joihin sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät sovellu. Maa- ja metsätaloudessa tällaisia ei juuri ole.”
Kuolinpesien metsänomistus voisi lisääntyä
Metsätilakauppaan ja sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut asiantuntija Ossi Hannula Metsänhoitoyhdistys Päijänteeltä näkee perintöveron mahdollisessa korvaamisessa luovutusvoittoverolla ongelmia, jotka voisivat heijastua koko metsäalalle.
”Jos ihmiset jäävät odottamaan verovapaata perintöä, päätyy metsätiloja todennäköisesti yhä enemmän kuolinpesille. Ne ovat usein varsin passiivisia metsätalouden harjoittajia.”
Hannulan mukaan onnistuneen metsätilan sukupolvenvaihdoksen lähtökohtana pitäisi olla suunnitelmallisuus, toiminnallisuus ja tasapuolisuus.
”Verotus ja verojen minimointi on yksi osa suunnittelua, mutta se ei läheskään aina ole tärkein osa. Olisi tärkeää, että metsätilat siirtyisivät suunnitelmallisesti ihmisille, jotka myös ovat innokkaita huolehtimaan niistä.”
Myydessä kova verorasitus
Tiirolan tavoin Hannula huomauttaa, että sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on mahdollista jo nyt hyödyntää erilaisia etuja. Perintövero on useimmissa tapauksissa kohtuullinen.
”Metsätilan kohdalla perintövero jää usein alle kymmeneen prosenttiin metsäomaisuuden arvosta. Jos ainoa lapsi perii 100 000 euron arvoisen metsätilan, maksaa hän siitä perintöveroa 8 700 euroa”, Hannula havainnollistaa.
Jos perijä myisi kyseisen tilan 100 000 eurolla ja koko summa katsottaisiin luovutusvoitoksi, joutuisi hän maksamaan nykyisellä pääomaverotasolla veroa 32 800 euroa.
Kynnys perityn metsätilan myymiseen voisi veroseuraamusten vuoksi nousta, vaikka omistaja itse ei olisi metsästä kiinnostunut.
”Myyntihalut voivat hiipua, jos maksettavaksi tulee isot luovutusvoittoverot. Tämä voisi jarruttaa tilojen siirtymistä aktiivisille omistajille”, Hannula pohtii.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään