Juontaja Juhani Seppänen seisoo lapsuusmaisemansa keskellä Espoossa. Seppäsen koulumatka kulki – kuinkas muuten – kuin lähimetsikön poikki.

Metsä on muuttunut 1960-luvulta.

”Silloin täällä ei ollut niin paljon jaloja lehtipuita. Nuo kaksi kiveä tuntuvat myös pienemmiltä kuin ennen”, tv-kasvo sanoo.

Seppänen juontaa Ylen kanavilla ensi vuonna esitettävää Suomi on metsäläinen -televisiosarjaa. Sen kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä.

Sarja kertoo metsän merkityksestä suomalaisille ja koko yhteiskunnalle. Se on saanut rahoitusta Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä. Metsälehti toimii sarjaa tuottavan Intervisio Oy:n asiantuntija-apuna.

Tuotanto on jatkoa Ylen aiemmin esittämälle Suomi on -trilogialle. Aiemmissa osissa käsiteltiin suomalaisuuden peruspilareita sekä sitä, miten naapurimaat ja Suomen entisen isäntävaltiot Ruotsi ja Venäjä näkyvät yhä maamme kulttuurissa.

Metsätuloilla sivistystä

Seppäsen mukaan metsäläisyys on sopivaa jatkoa sarjalle, sillä metsät ovat vaikuttaneet suomalaiseen kulttuuriin yhtä lailla moninaisin tavoin. Kuvausryhmälle tutkimusmatka Suomen metsäläisyyteen on jo paljastanut, ettei metsän merkitystä käsitetä vieläkään kokonaan.

”Täysin ei ymmärretä, kuinka iso vaikutus metsästä saatavilla tuloilla on ollut Suomen vaurastumisessa”, Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan merkittävää on ollut se, että metsästä saatuja tuloja on käytetty perustaloudenpidon ohella yhteiskunnan kulttuuriseen ja henkiseen kehitykseen.

Juontajalla on metsärahan vaikutuksesta henkilökohtainen esimerkki. Hänen isänsä matkusti aikoinaan Savosta Helsinkiin opiskelemaan. Taskussa oli opintotuki, joka oli saatu puuta myymällä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.