Talouden epävarmat ajat voivat tuoda monen metsänomistajankin kohdalle lomautuksen tai irtisanomisen palkkatöistä. Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan 37 prosenttia metsänomistajista on palkansaajia.
Mutta vaikuttaako metsänomistus henkilön työttömyysturvaan?
”Metsänomistajuus ei suoraan vaikuta palkansaajan työttömyysturvaan. Omassa metsässä pitäisi olla mahdollisuus työllistymiseen ansaintatarkoituksessa, jotta sen katsotaan vaikuttavan työttömyysetuuksiin”, kertoo johtava asiantuntija Eetu Kauppinen Keha-keskuksesta.
Silloin kun metsätalousyrittäjyys on päätoimista, on se este työttömyysetuuksille.
Käytännössä oma metsä voi tarjota vain harvalle metsänomistajalle täysiaikaisen työn, jolla voi tienata riittävän palkan. Kauppinen korostaa, että asiaa tarkastellaan aina tapauskohtaisesti.
”Pelkästään metsän omistaminen ei tee kenestäkään yrittäjää. Asiaa voisi verrata osakkeiden omistamiseen. Jos henkilö omistaa osakkeita, niin ei se yleensä työllistä henkilöä.”
Voiko työtön palkansaaja tehdä hankintahakkuuta?
Jos metsänomistaja tekee metsässään hankintatyötä, katsotaan hankintatyön osuus ansiotuloksi. Onko tällä vaikutusta työttömyysetuuksiin?
”Mikäli ansiotyötä tehdään olematta työsuhteessa, kyse on yritystoimintana arvioitavasta työskentelystä. Mutta mikäli työskentely on vähäistä, eikä sen katsota olevan esteenä kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamiselle, on henkilöllä oikeus työttömyysetuuteen”, vastaa Kauppinen.
Kauppisen mukaan työttömyysetuuden maksaja sovittelee ansiotulojen määrän suhteessa työttömyysetuuteen omien ohjeidensa mukaisesti.
”Mikäli työskentelyn määrä on niin suurta, että sen katsotaan olevan esteenä kokoaikaisen palkkatyön vastaanottamiselle, kyse on päätoimisesta yritystoiminnasta. Päätoimisen yritystoiminnan aikana henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.”
Kelan maksamiin peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen hankintatyön arvo otetaan sovittelussa huomioon verollisin osin, eli 125 kuutiota vuodessa ylittävältä osalta. Metsäomistaja saa tehdä vuodessa 125 kuutiota hankintapuuta ilman, että työn osuutta verotetaan.
Metsänomistus vaikuttaa työmarkkinatukeen
Metsätalouden pääomatuloilla ei ole vaikutusta Kelan maksamaan peruspäivärahaan. Sen sijaan työmarkkinatukeen pääomatulot vaikuttavat.
”Metsätaloudesta saatavat pääomatulot, kuten pääomatulot ylipäätään, huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Metsätalouden tulo lasketaan verohallinnon vahvistaman metsän keskimääräisen tuoton mukaan”, kertoo juristi Antti Ristimäki Kelan etuuksien ja palveluiden suunnitteluyksiköstä.
Työmarkkinatukea voi saada, jos on jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Työmarkkinatukea saavat myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevat henkilöt tai henkilöt, jotka eivät ole olleet riittävän pitkään töissä.
Metsän sijainti määrää tulon
Metsätalouden tulo lasketaan kertomalla metsän keskimääräisen tuoton raha-arvo metsän pinta-alalla. Kuukausituloksi tuottoarvio muutetaan jakamalla arvio kahdellatoista. Metsän sijainnilla on suuri merkitys laskennalliseen tuloon.
Esimerkiksi Lahdessa metsän tuotoksi on määritelty 185,48 euroa hehtaarilta vuodessa. Viidenkymmenen hehtaarin metsätilalta laskennallista tuloa muodostuisi 772,83 euroa kuukaudessa. Sodankylässä vastaavan kokoisen tilan laskennallinen kuukausitulo jäisi vain 54,04 euroon.
Yksinasuvalla henkilöllä työmarkkinatukea leikkaa 311 euroa ja perheellisellä 1 044 euroa kuussa ylittävät pääomatulot sekä muut kuin palkkatulot.
Verohallinnon vahvistamat metsätalouden laskennalliset tulot kunnittain löytyvät verottajan sivuilta.
Jos omistat metsää ja jäät työttömäksi palkkatyöstä:
- Ilmoittaudu työnhakijaksi Työmarkkinatori -verkkopalvelussa tai oman työllisyysalueen työvoimaviranomaiselle.
- Viranomainen voi tarvittaessa pyytää selvitystä metsänomistuksesta.
- Selvitys tehdään Työmarkkinatori -sivustolla.
- Keha-keskus antaa lausunnon.
Työttömyysetuuden maksaja kuten työttömyyskassa tai Kela tekee päätöksen työttömyysturvasta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
