Ennen kuin Euroopan unionia oli vielä olemassa, lahjoitti Suomi ensimmäisen joulukuusensa Brysseliin vuonna 1954. Idean takana oli edistää erityisesti maamme metsäalan tunnettuutta. Kuusi pääsi arvopaikalle, ympärillään Grand-Place -keskusaukion monet historialliset merkkirakennukset kuten kaupungintalo ja Kuninkaan talo. Kuningas tosin asui muualla, sillä talo on museoitu.

Suomalaisesta joulukuusiviennistä Belgian pääkaupunkiin ja myöhemmin koko EU:n hallinnolliseen ytimeen tuli lähes puoli vuosisataa jatkunut perinne. Sopivaksi arvioitu metsäkuusi (Picea abies) kaadettiin pääsääntöisesti Helsingin tai Espoon alueilta ja kuljetettiin Bel­giaan meri- ja maateitse. Puu oli tavallisesti vähintään 15-metriä pitkä ja Brysselin päässä paikalliset apuvoimat hoitivat kuusen pystytyksen ja koristelun.

Kuusen luovutusta juhlittiin monin eri tavoin, joskus jopa paraatisoittokunnan kera. Vaikka suomalaiset eivät olleet virallisia kuusitoimittajia aivan jokainen vuosi, kuljetettiin Brysseliin joulukuusi Helsingin Vuosaaresta vielä vuonna 2001 kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitosen myötävaikutuksella.

Suomi-kuusi EU:n sydämessä

Kun Suomesta 1.1.1995 tuli Euroopan unionin jäsen, komeili Brysselin ”pääkallopaikalla” sopivasti suomalainen 18-metrinen joulukuusi. Juhlapuun luovutti itsenäisyyspäivän tiimoilla Helsingin kaupunginjohtaja Kari Rahkamo suurlähettiläs Olli Mennanderin kera. Kun Suomi vielä samaan aikaan sattui sopivasti juhlimaan 75-vuotista itsenäisyyden taivaltaan, kuikuili juhlakuusta kaupungintalon ikkunoista yli kuutisensataa kutsuvierasta.

Pidemmän päälle joulukuusen kuljettaminen pari tuhatta kilometriä Helsingistä Brysseliin ei ollut enää aivan tätä päivää kestävyysnäkökohdat huomioiden. Nykyään kuuset ovatkin pääsääntöisesti Belgiasta tai lähimaista.

Tänä vuonna Brysselissä juhlitaan joulukuusen ympärille tuotetun ”Winter wonders” -tapahtuman 20-vuotista taivalta koronapoikkeusoloissa. Kuusen juurelle pääsee jouluhumua ihmettelemään vain lunastamalla erityisen terveystodistusrannekkeen ja käyttämällä hengityssuojainta. Puun koristevälkettä voi halutessaan silti ihailla myös etänä internetin kautta ”joulukuusiliven” avulla.

Hollannista tuodun kuusen kestävyysvajetta korvaamaan on sen tilalle tiettävästi istutettu kymmenen männyntainta. Suomi saattaisi tulevina vuosina – niin halutessaan – pystyä astetta kestävämpään toimintamalliin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.