Alkukesä on ollut hyttysille otollinen. Riittävä lämpö ja kosteus synnyttivät inisijöitä yhdellä kertaa poikkeuksellisen paljon.
Lähtökohdat taivasalla yöpymiselle eivät ole hyttysarmeijan takia houkuttelevat, mutta kokeilen kuitenkin.
Koekäyttöön saamassani Amokin riippumatossa on mukana kiinteä hyönteisverkko, jonka vetoketjun toimivuuden testaan huolella ennen maastoon suuntaamista.
Teltan korvike kesäksi
Riippumatot ovat suomalaisille tutuimpia kesämökkien ja takapihojen lekottelupaikkoina. Viime vuosina nimenomaan retkeilykäyttöön suunniteltujen riippumattojen tuotetarjonta on kasvanut.
”Kysyntä on lisääntynyt. Riippumattojen hinnat lähtevät karkeasti noin 40 eurosta ja yltävät lähemmäs 300 euron pakettiin. Eniten myydään 50–100 euron perusmattoja”, sanoo tuotekoordinaattori Juha Knuutila ulkoiluvarusteita myyvästä Scandinavian Outdoor Oy:stä.
Monella riippumaton hankkivalla on entuudestaan teltta.
”Riippumatto halutaan usein kesäkäyttöön, jolloin päästään telttaa kevyemmällä kantamuksella. Riippumatto ei ole enää pienen joukon juttu, vaan ihmiset ovat rohkaistuneet käyttämään niitä kasvavissa määrin. Ne oikeasti toimivat retkeilykäytössä”, Knuutila sanoo.
Hyttysverkko on siunaus
Riippumattoilun suurin etu on, että majapaikan voi pystyttää järven rantaan, mäen laelle tai muuten parhaille maisemapaikoille. Nytkin ripustan riippumaton perinteisten retkeilyalueiden ulkopuolelle, tuoreen harvennushakkuualueen harjanteelle. Edessä avautuu metsäinen järvimaisema.
Vaikka leirini on mäen päällä, tuulesta ei ole tietoakaan. Sitä vastoin itikoita riittää.
Sopivien kiinnityspuiden etsiminen vie minuutin, riippumaton virittäminen puiden väliin kaksi.
Muutaman minuutin kestää myös patjataskuun työnnettävän ilmapatjan täyttäminen. Ilmapatja tai muu makuualusta on tarpeellinen varuste riippumattoiluun. Ilman suojaavaa makuualustaa kesäyön viileys tunkeutuu nopeasti nukkujaan, kun makuupussin eristeet litistyvät riippumattoa vastaan.
Amok-riippumatoissa ilmapatja on toiminnallisuuden lähtökohta. Patjan avulla riippumattoon saa tasaisen nukkuma-alustan, jonka nukkuja voi säätää kiristyshihnoilla myös istuma-asentoon.
Riippumaton sisälle päästyäni kiitän mielessäni hyttysverkon keksijää: tunnelma on rauhallinen ja lokoisa. Tänä iltana voin nukahtamista varten laskea lampaiden sijaan vaalean verkon ympärille kertyviä kymmeniä hyttysiä.
Luonto tulee korvaan
Alkukesästä huomaa, kuinka äänekäs suomalainen metsä voi olla. Kello neljä aamulla voi ihmisten arjessa tuntua varhaiselta, mutta kesäluonnossa on silloin täysi tohina päällä. Viimeistään viiden aikaan kajahtavat laulujoutsenten trumpetit herättävät nukkujan.
Sadesäällä nukkuja voi virittää päälleen ja sivuilleen erillisen suojakankaan, tarpin. Sen alla voi kuunnella sateen ropinaa kuin teltassa. Poutaisella säällä suojakangasta ei tarvita, etenkin jos kesäyön valoisuus ei häiritse nukkujaa.
Riippumattoretkeilijän parasta sesonkia ovat loppukesä ja syksy, mutta sopivien varusteiden kanssa riippumatossa voi yöpyä vaikka talvipakkasilla. Riippumatto varusteineen pakkaantuu käteviksi, päiväreppuun sopiviksi pusseiksi.
Riippumattoretkeilijän on myös muistettava liikkumisvapauden vastapainona kulkeva vastuu. Jokamiehenoikeus sallii väliaikaisen yöpymisen metsissä, mutta kiinnityspuille eikä muulle ympäristölle saa aiheuttaa vahinkoa.
Julkaistu Metsälehdessä 12/2019
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Korvatulpat kannattaa otaa taskuun mukaan se hytysten ininä ilman pitää kyllä nukkumatin loutolla vaikkeivat pistämään pääsiskään:)