Näin syntyy perukirja

Perukirjaan merkitään omaisuuden arvo, metsän arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjeiden mukaan.
Perukirjaan merkitään omaisuuden arvo, metsän arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjeiden mukaan.

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoituksessa laaditaan ja vahvistetaan allekirjoituksin perukirja, jossa todetaan kuolinpesän osakkaat sekä luetteloidaan vainajan ja eloonjääneen puolison varallisuus ja velat. Perukirja toimii kuolinpesän perintöveroilmoituksena.

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa se henkilö, joka parhaiten tuntee vainajan varallisuustilanteen eli se, joka on kuoleman jälkeen ottanut pesän haltuunsa. Yleensä tämä rooli lankeaa puolisolle tai lapselle.

Itse ei kuitenkaan tarvitse kaikkia asioita hoitaa, jos ei jaksa tai tunne siihen kykenevänsä. Perunkirjoituksia tekevät pankkien lakimiehet, hautaustoimistot, asianajotoimistot ja muut asiaan perehtyneet palveluntarjoajat.

Hinta vaihtelee parista sadasta eurosta tuhansiin euroihin riippuen selvitettävien asioiden määrästä. Kustannuksissa säästää, jos hankkii itse perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat.

Tarvittavia asiakirjoja ovat muun muassa vainajan sukuselvitys, testamentti ja selvitys omaisuudesta. Niitä tarvitaan pesän osakkaiden, heidän perintöosuuksiensa, varallisuuden ja velkojen toteamiseksi. Asiakirjojen avulla todetaan tilanne vainajan kuolinhetken mukaisena. Asiakirjat kannattaa hankkia ajoissa.

Kaksi uskottua miestä

Perunkirjoitukseen tarvitaan aina kaksi uskottua miestä ilmoittamaan pesään kuuluva varallisuus. Uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan pesän ilmoittajan kanssa.

Uskottuna miehenä voi toimia täysi-ikäinen kuolinpesän osakaskin, jos hän ei ole millään tavoin vajaavaltainen. Jos perunkirjoitus ostetaan palveluna, järjestää palvelun tarjoaja yleensä uskotut miehet.

Lienee syytä mainita, että myös naiset voivat toimia uskottuina miehinä

Kaikki kutsuttava

Pesän ilmoittajan on kutsuttava perunkirjoitukseen kaikki vainajan oikeudenomistajat eli kaikki perilliset, yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Perunkirjoitus voidaan pitää, vaikka kutsutut eivät tulisikaan paikalle. Oikeudenomistaja voi halutessaan valtuuttaa jonkun toisen edustamaan itseään perunkirjoituksessa.

Alaikäistä edustavat perunkirjoituksessa hänen huoltajansa. Jos huoltajat ovat saman kuolinpesän osakkaita, haetaan maistraatista määräys edunvalvojan sijaisesta. Perunkirjoitus voidaan toimittaa, vaikkei maistraatin määräystä edunvalvojan sijaisesta ehditä saamaan.

Harkintaa metsän arvottamisessa

Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella. Omaisuus merkitään perukirjaan kuolinhetken mukaisena käypänä arvona. Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä myyntihintaa.

Metsän osalta arvo osoitetaan joko metsäammattilaisen laatimalla tila-arviolla tai käyttämällä Verohallinnon arvostusohjeen mukaista, alueittaista keskimääräistä hehtaarihintaa. Verohallinnon arvostusohjeella tarkoitetaan www.vero.fi-palvelustakin löytyvää asiakirjaa ”Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen” (antopäivä 14.12.2015).

Joskus verovelvollisten eli perillisten ja testamentin saajien kannalta on edullisempaa teettää tila-arvio, joskus taas ei. Asia riippuu sekä metsän puustosta, kasvupaikoista ja metsänhoidollisesta kunnosta että perillisten jatkosuunnitelmista metsän suhteen.

Jos metsätila tai osa kiinteistöistä aiotaan myydä, on yleensä sitä edullisempaa, mitä tarkemmin voidaan arvioi-da sen todellinen markkina-arvo. Tosin asiaan vaikuttaa myös se, mikä on perillisten ja vainajan sukulaisuussuhde ja kenelle metsät aiotaan myydä. Asiantuntijan näkemys kannattaa hankkia, jos itse on epävarma arvostusperusteista.

Luopumalla veroetuja

Perinnöstä luopuminen on mahdollista, kunhan perillinen ilmoittaa siitä viimeistään perunkirjoituksessa. Sama koskee lesken hallintaoikeudesta luopumista.

Perinnöstä luopuminen voi olla tehokas verosuunnittelukeino. Sillä vältetään yhden sukupolven perintöverotus ja perinnön jakautuminen useammalle perillisen lapselle pienentää perintöveroprosenttia.

Jotta veroetu saavutetaan, perinnöstä luopuja ei saa määrätä, kenelle hänen perintöosuutensa menee. Perintö siirtyy tällöin perintökaaren mukaan luopujan perillisille.

Jos lapsia on useita, kannattaa harkita, onko tulevan toiminnan kannalta järkevää antaa omaisuuden siirtyä usean henkilön yhteisomistukseen. Joskus sellainen tilanne, varsinkin metsänomistuksessa, voi kärjistää sisarten välisiä suhteita. Toisaalta järjestely voi tuoda sisarille paljon yhteistä ja palkitsevaa toimintaa.

Kopiot Verohallinnolle

Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirjaa voi myös täydentää määräajan jälkeen.

Tarvittaessa Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle tai perukirjan antamiselle. Lisäaikaa haetaan erillisellä lomakkeella, joka löytyy Verohallinnon verkkopalvelusta (www.vero.fi) tai verotoimistosta. Pidennykselle täytyy olla perusteltu syy.

Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle täytyy hakea kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta ja lisäaikaa perukirjan antamiselle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta.

 

Perunkirjoituksessa tarvittavia asiakirjoja:

  • Katkeamaton vainajan sukuselvitys syntymästä kuolemaan
  • Mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus
  • Jäljennös ensin kuolleen puolison perukirjasta
  • Pankkitilien saldo-todistukset ja kuolinpäivään kertyneet korot
  • Selvitys vainajan ja hänen puolisonsa omistamista kiinteistöistä (esimerkiksi kauppakirjat, lainhuutotodistukset, kiinteistörekisteriotteet, rasitustodistukset, kiinteistö-veroliput)
  • Selvitys kaikesta muusta omaisuudesta paitsi tavan-omaisesta koti-irtaimistosta
  • Pankin laatima luettelo mahdollisen tallelokeron sisällöstä
  • Selvitys viimeksi toimitetusta verotuksesta sekä selvitys jälkiverosta tai veronpalautuksesta
  • Selvitys kuoleman-tapauksen perusteella maksettavista vakuutuskorvauksista yms.
  • Selvitykset mahdollisista lainoista, panttauksista, takauksista yms.
  • Selvitys mahdollisista vainajan antamista ennakko-perinnöistä
  • Kuitit hautauskuluista ja kaikista hautaamisen kustannuksista
  • Kuitit vainajan kuolinhetkellä maksamatta olleista laskuista, jotka kohdistuvat vainajan elinaikaan (puhelin-,
    sähkö- ja sairaalalaskut yms.)

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus