Kysyimme Stora Ensolta, UPM:ltä ja Metsä Groupilta millaisin ohjein varhaisperkaukset tänä kesänä tehdään yksityisten asiakkaiden metsissä. Linja on kaikilla samansuuntainen ­– esimerkiksi sekapuustoisuuteen pyritään jo varhaisperkausvaiheessa ja suojatiheiköitä jätetään – mutta pieniä erojakin löytyy.

Varhaisperkauksen hinnoista ei tietenkään voida hiiskua julkisesti, mutta Metsälehden havaintojen mukaan ne liikkuvat yleisesti jo yli 500 euron hintaluokassa hehtaarilta. Uutta metka-tukea työhön voi saada 200 euroa hehtaarilta. Yhtiöiden mukaan tuki ei ole mullistanut taimikonhoidon kysyntää, toisin kuin terveyslannoitusten.

Kysymyksiin vastasivat Stora Enson palvelupäällikkö Antti Rantanen, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine sekä UPM:n metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri.

Missä vaiheessa suosittelette varhaisperkausta viljelymetsissä?

Stora Enso (SE): Varhaisperkauksen ajankohta on noin 4­–6 vuotta istutuksesta taimikon valtapituuden ollessa noin 0,7–2 metriä.

Metsä Group (MG): Havupuiden ollessa noin metrin mittaisia, jolloin on yleensä kulunut 4–6 vuotta viljelystä, koivun viljelytaimikossa varhaisperkausta ei yleensä tarvita.

UPM: Kuusten ollessa noin metrin mittaisia, tai kun lehtipuut alkavat haittaamaan kuusten kasvua. Männiköissä taimien ollessa 1–1,5 metrin mittaisia, tai lehtipuiden haitatessa kasvatettavia puita.

Jätetäänkö havupuutaimikkoon lehtipuuta jo varhaisperkauksessa?

SE: Kuusivaltaisesta taimikosta perataan vesasyntyinen lehtipuusto kokonaan ja haittaavat siemensyntyiset lehtipuut. Mäntyvaltaisesta taimikosta poistetaan kaikki mäntyä pidempi sekä haittaava kilpaileva lehtipuu. Aukkopaikkoihin voidaan jättää selkeästi kasvatettavaa puustoa lyhyempiä siemensyntyisiä lehtipuita. Pyrimme ylläpitämään sekapuustoisuutta kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa.

MG: Pyrimme noin 10 prosentin lehtipuuosuuteen varhaisperkauksesta lähtien. Lehtipuiksi jätetään ensisijaisesti enintään havupuiden pituisia siemensyntyisiä rauduskoivuja. Varhaisperkauksessa vesasyntyinen sekä havupuita selvästi pidempi lehtipuusto poistetaan kokonaan. Kasvatettavien havupuutaimien ja jätettävien siemensyntyisten rauduskoivujen on oltava vähintään metrin etäisyydellä toisistaan. Periaatteena on myös, ettei kohteelta hävitetä yhtään puulajia.

UPM: Tavoitteena on jättää lehtipuita vähintään 10 prosenttia runkoluvusta. Kuusen taimia tavoitellaan 1 800 kappaletta hehtaarille ja lisäksi pyritään jättämään 200 kappaletta siemensyntyisiä rauduskoivuja. Männyntaimikoihin jätetään lehtipuita, jos niitä kuviolla kasvaa. Lehtipuiden tulee olla kasvatettavia havupuun taimia lyhyempiä. Ylipitkät lehtipuut ja vesasyntyiset hieskoivut kaadetaan. Katajat ja jalot lehtipuut säästetään aina.

Harvennetaanko varhaisperkauksessa myös havupuun taimia? Mikä on tavoiteltu runkoluku perkauksen jälkeen?

SE: Männikön kylvökohteissa kylvötuppaita voi harventaa. Kylvömänniköissä tavoitellaan 4 000–5 000 rungon tiheyttä. Myös kuusikoissa ylitiheät kuusiryhmät harvennetaan ja tavoitellaan 1 800 rungon tiheyttä.

MG: Varhaisperkausvaiheessa poistuma on pääasiassa lehtipuuta, mutta havupuutiheiköitä voidaan harventaa esimerkiksi männyn kylvökohteilla. Tavoiterunkoluku varhaisperkauksen jälkeen on kuusentaimikoissa 2 000–3 000 runkoa hehtaarilla lehtipuineen ja männyntaimikoissa maksimissaan 5 000 runkoa hehtaarilla.

UPM: Kuusikoissa kuvion karuimmissa kohdissa voi suosia mäntyä sekä koivua ja poistaa tarvittaessa kuusta. Kylvömänniköissä voidaan harventaa kylvötuppaita, jolloin tavoitteena on, että varhaisperkauksen jälkeen kuviolla kasvaisi noin 4 500 taimea hehtaarilla.

Jätetäänkö varhaisperkauksessa suojatiheiköitä?

SE: Tiheikköjä jätämme 2–3 kappaletta hehtaarille. Kunkin koko on minimissään 10 neliötä. Tiheiköt pyritään jättämään kosteille painanteille tai säästöpuuryhmien yhteyteen.

MG: Jätämme noin aarin kokoisen suojatiheikön jokaista alkavaa kolmea hehtaaria kohden. Metsä Group Plus metsänhoitomallissa suojatiheiköitä jätetään yksi jokaista alkavaa hehtaaria kohden.

UPM: Jätämme 1–2 suojatiheikköä hehtaaria kohden. Tiheikön pinta-ala on noin 10–20 neliötä. Ne pyritään sijoittamaan pienvesien, kosteiden painanteiden, maapuiden tai säästöpuuryhmien yhteyteen.

Mihin aikaan vuodesta varhaisperkauksia tehdään?

SE: Varhaisperkauksia tehdään läpi metsänhoitokauden (sulan maan aikana). Vuoden sisäistä ajankohtaa tärkeämpää on tehdä hoitotyöt ajallaan. Viivästyneet hoitotyöt näkyvät korkeampina kustannuksina sekä taimikon laadun heikkenemisenä.

MG: Varhaisperkaukset pyritään tekemään kasvukaudella, jolloin vesominen on vähäisintä. Kohteet, joissa on erityisen paljon poistumaa, voidaan tehdä lehdettömään aikaan työn helpottamiseksi.

UPM: Varhaisperkauksia tehdään kasvukaudella kesäkuusta syyskuulle. Liian varhaisin keväällä tehty varhaisperkaus lisää vesomista. Työturvallisuussyistä vaikeakulkuiset ja poikkeuksellisin tiheät kohteet voidaan tehdä myös lehdettömään aikaan.

Paljonko varhaisperkaus maksaa metsänomistajalle?

SE: Varhaisperkauksen ajanmenekkiin ja sitä kautta kustannuksiin vaikuttavat kohteen puuston koko sekä runkoluku. Näin ollen toteutusajankohdalla on suuri vaikutus kustannuksiin. Ajallaan tehdyt toimenpiteet ovat maanomistajalle kustannustehokkaimmat ja taimikon laadun kannalta parhaimmat. Varhaisperkauksen toteutukselle otollisinta aikaa on 1–2 kasvukautta.

MG: Hinnoittelu perustuu poistuman määrään ja kokoon, eli oikea-aikainen taimikonhoito palkitsee alemmilla kustannuksilla.

UPM: Hintaan vaikuttaa moni tekijä puuston koosta ja poistumasta alueen maantieteelliseen sijaintiin. Pyrimme ennakoimaan varhaisperkauksen tarpeen, jotta työ voidaan tehdä oikea-aikaisesti. Silloin se on myös asiakkaan kannalta taloudellisesti järkevää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.