Avohakkuisiin perustuvassa metsän kasvatuksessa on se ongelma, että lehtipuut kasvavat nuorena nopeammin kuin talousmetsän pääpuulajit mänty ja kuusi. Lehtipuiden valtaannousu estetään kaksivaiheisella taimikonhoidolla. Ensimmäistä hoito- eli raivauskertaa kutsutaan varhaisperkaukseksi.

Milloin taimikko tulee perata eli havupuiden kasvua haittaavat lehtipuut kaataa raivaussahalla?

”Optimaalisin aika varhaisperkaukselle on, kun lehtipuut ovat samankokoisia tai hieman suurempia kuin havupuutaimet. Missään tapauksessa havupuutaimet eivät saa jäädä lehtipuuston alle”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Timo Saksa.

Jos lehtipuut ottavat taimikossa vallan, alle jääneiden kuusen- ja männyntaimien kasvu hidastuu. Havupuut voivat vaurioitua lehtipuiden puristuksessa tai pahimmillaan jopa kuolla. Lopputulema on, että tulevassa tukkimetsässä kasvaa taloudellisesti vähempiarvoisempia puita.

• Lisää aiheesta: Mitä eri raivaustermit tarkoittavat?

Metrin korkeus ohjemitta

Saksan mukaan pääsääntö varhaisperkauksen ajankohdalle on, että raivaus tehdään silloin, kun havupuutaimet ovat noin metrin mittaisia.

”Se pätee useimmissa taimikoissa.”

Jos taimikkoa katselee huhti–toukokuussa ja lehtipuutaimet ovat samanpituisia saati pidempiä kuin havupuutaimet, tarve varhaisperkaukselle on ehdottomasti tänä vuonna. Raivaamaan kannattaa mennä jo keväällä tai alkukesästä, sillä lehtipuiden latvat venyvät kesän kasvukaudella entisestään havupuutaimien päälle.

Mitä karummaksi maaperä muuttuu, sitä tapauskohtaisemmaksi varhaisperkauksen tarve tulee. Esimerkiksi siemenpuiden alle syntyneissä mäntytaimikoissa perattavan lehtipuuston määrä on usein vähäinen, mutta toisaalta männiköissä on muita perkaukseen kannustavia tekijöitä.

”Hirvituhojen ehkäisemiseksi mäntytaimikotkin olisi hyvä perata. Männyt eivät saa jäädä lehtipuuston alle. Silloin hirvituhot ovat todennäköisiä”, Timo Saksa sanoo.

Haavantaimet kannattaa perata männiköistä pois myös sen vuoksi, että ne lisäävät männynversoruostetaudin riskiä.

Jos eteläsuomalaista mäntytaimikkoa ei perata, jopa kolmannes männyistä voi tutkimuksen mukaan kuolla tai kärsiä pahoin kilpailevan lehtipuuston piiskauksesta.

Lehdettömään aikaan helpointa

Onko väliä, mihin vuodenaikaan varhaisperkauksen tekee? Ei ole. Mutta eri vuodenajoissa on omat hyötynsä ja heikkoutensa.

Kesällä tehty varhaisperkaus hidastaa parhaiten kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvua. Raivaustyö on kuitenkin kesäkuumalla hikistä hommaa. Ötököitäkin on. Lehdessä olevia lehtipuuntaimia on hankala kaataa, ja pienet havupuutaimet erottuvat lehtien ja heinän seasta heikosti.

Kesällä tehty varhaisperkaus voi viedä Luken tutkimusten mukaan kolmanneksen enemmän aikaa kuin keväällä tehty raivaus, mutta jos metsänomistajan kalenterissa lukee heinäkuun kohdalla varhaisperkaus, ilman muuta sahaamaan. Tehty raivaus on monin verroin parempi kuin ei raivausta.

Helpointa perkaustyö on lehdettömään aikaan. Kevät peittoaa raivausajankohtana syksyn, sillä ajankäyttö on silloin tehokkainta ja keväällä tehty raivaus on vesojen pituuskasvun kannalta parempi vaihtoehto kuin syksy.

Tavallisesti täysperkaus

Varhaisperkauksessa ei vielä kaadeta havupuuntaimia – paitsi selkeästi vialliset ja etukasvuiset puut. Mäntytaimikoissa voi myös jo olla paikallaan tiheiden kylvötuppaiden eli taimirykelmien harventaminen.

Oikeaan aikaan tehdyssä varhaisperkauksessa lehtipuusekoituksesta ei tarvitse vielä huolehtia.

”Lehtipuuta pitää aina jättää vähän taimikkoon, mutta varhaisperkauksessa lehtipuita ei tarvitse säästellä. Varhaisperkauksessa taimikkoon jää aina lehtipuuaihioita, joista voidaan myöhemmässä taimikon harvennusvaiheessa säästää lehtipuusekoitusta”, Saksa kertoo.

Taimikosta voi kaataa kaiken lehtipuun joko täysperkauksella tai sitten lehtipuita voi raivata vain noin metrin säteeltä havupuuntaimista niin sanotulla reikäperkauksella. Reikäperkauksessa pystyyn jäävä lehtipuusto voi pitää kosteutta kurissa ja hillitä vesojen kasvua peratulla alueella. Täysperkaus on kuitenkin riskittömämpi vaihtoehto etenkin silloin, jos taimikon kehitystä ei ole mahdollista seurata tiiviisti.

• Lisää aiheesta: Lehtipuut pois taimikosta

Kun on harvennuksen aika

Toisella raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kasvua haittaavat lehtipuut ja taimikko harvennetaan muiltakin osin suositusten mukaiseksi poistamalla tarvittaessa huonoimpia ja vikaisimpia havupuita. Taimikon harvennus tehdään, kun istutuksesta tai kylvöstä on aikaa 10–20 vuotta. Kuuset ovat 3–4-metrisiä ja männyt 3–7-metrisiä.

Taimikon harvennusvaiheessa raivaaminen on varhaisperkausta hankalampaa ja hitaampaa, sillä kaatuvat puut ovat isompia. Metsänomistajalle 0,5 hehtaaria taimikon harvennusta raivaussahalla päivässä voi olla kova urakka.

Raivatessa kannattaa edetä niin, että puut voi kaataa jo harvennetulle taimikon osalle. Työkaistan sopiva leveys on 2–4 metriä. Tauko- ja tankkauspaikka kannattaa sijoittaa niin, ettei sille joudu rämpimään kaadettujen puiden yli.

• Lisää aiheesta: Toista kertaa raivaamaan
• Lisää aiheesta: Paljonko päivässä ehtii raivata

Mitkä jäävät, mitkä kaadetaan?

Toisen raivauskerran vaikeutta lisää myös se, että raivaajan on tehtävä valintoja havupuutaimien välillä. Jätettävän puun valinnassa tulee miettiä puiden kuntoa, kasvupaikkaa ja taimikkoa kokonaisuutena.

Raivatessa on helpointa lähteä siitä, mitkä puut taimikosta ainakin kaadetaan. Taimikonhoidossa poistetaan mutkaiset, vialliset, monihaaraiset, hirvien tai muiden eläinten vahingoittamat sekä tautien vaivaamat puut. Selviin aukkoihin kannattaa säästää myös huonompilaatuinen mutta terve puu.

Harvennusvaiheessa ratkaistaan tulevan havupuuvaltaisen metsän lehtipuusekoitus. Kuten varhaisperkauksessa, taimikon harvennuksessa perataan havupuuntaimien kasvua haittaava lehtipuusto. Aukkopaikkoihin säästetään korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita, mutta esimerkiksi koivuja ei kannata jättää paria metriä lähemmäs havupuuntaimia.

Raivauksessa on huolehdittava myös niin sanotusta tilajärjestyksestä eli puiden sijainnista ja taimikosta kokonaisuutena. Tavoitteena on mahdollisimman tasapitkä taimikko.

Etukasvuiset, muita suuremmat puut ja selvästi muiden puiden alle jääneet taimet poistetaan. Etenkin mäntytaimikoissa tulee poistaa muita mäntyjä selvästi kookkaammat ja oksikkaammat susipuut tai räkämännyt.

• Lisää aiheesta: Mitkä puut kannattaa kaataa taimikonhoidossa?

Lehtipuilla monimuotoisuutta

Kuusen- ja männyntaimien sekaan taimikonhoidossa säästetyt lehtipuut täydentävät havupuutaimikon puutteita. Lehtipuusekoitus tuo metsään monimuotoisuutta ja rikastaa maisemaa. Lehtipuiden osat ovat myös monien eläinten ravintoa.

Sekapuuston etuna on se, etteivät puunmyyntitulot riipu täysin vain yhden puutavaralajin hinnasta. Lisäksi sekametsissä hyönteisten ja sienien aiheuttamien metsätuhojen riski on pienempi kuin yhden puulajin metsiköissä.

Taloudellisesti kannattavinta on yleensä säästää rauduskoivuja. Turvemailla taimikon selviin aukkopaikkoihin voi jättää hieskoivuja. Kannoista vesoneiden koivuntaimien sijaan kannattaa yrittää säästää siemenistä syntyneitä taimia.

Lehtipuusekoitus ratkaistaan vasta taimikon harvennuksessa. Varhaisperkauksessa taimikosta kannattaa usein poistaa kaikki lehtipuutaimet selviä aukkopaikkoja ja muita erikoiskohteita lukuun ottamatta.

• Lisää aiheesta: Lehtipuilla täydennystä taimikkoon

Paljonko taimikonhoito maksaa?

Taimikonhoidon kustannukset riippuvat pitkälti siitä, paljonko raivaustyöhön kuluu aikaa. Työlajeista varhaisperkaus sujuu tavallisesti nopeammin kuin taimikon myöhempi harvennus, eniten aikaa vie viivästynyt taimikonhoito.

Työajanmenekin ratkaisee sahattavien puiden määrä, paksuus ja raivausajankohta.

Esimerkiksi metsäpalveluna ostettu taimikon varhaisperkaus tehdään yleensä täysperkauksena. Raivaussahalla tehty varhaisperkaus maksoi Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2017 keskimäärin 350 euroa hehtaarilta.

• Lisää aiheesta: Taimikonhoidon hinta riippuu raivattavan määrästä

Aineisto julkaistu Metsälehdessä 6/2019 sekä vuoden 2017 Metsälehti Makasiineissa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.