Myyräkannat aallonpohjassa

Suurimmassa osassa Suomea myyriä on vain niukasti, joten talven taimituhot jäävät vähäisiksi.

Myyräkannoille on tyypillistä säännöllinen kannanvaihtelu, jolloin myyrien määrä vaihtelee muutaman vuoden välein (kuvaaja: David Perez).
Myyräkannoille on tyypillistä säännöllinen kannanvaihtelu, jolloin myyrien määrä vaihtelee muutaman vuoden välein (kuvaaja: David Perez).

Myyräkannat ovat vaatimattomia lähes koko Suomessa. Keski-Suomen pohjoisissa ja läntisissä osissa on meneillään myyrähuippu, mutta sielläkään tiheydet eivät ole hälyttävän suuria. Länsi-Suomessa kannat runsastuvat kohti ensi syksyä.

Hyvä uutinen metsänomistajille on, että ensi talvena ei ole odotettavissa laaja-alaisia taimituhoja.

Itä- ja Etelä-Suomessa oli runsaasti myyriä syksyllä 2016. Myyräkannat romahtivat odotetusti alkuvuoden aikana ja jatkoivat kuihtumistaan läpi koko kesän 2017.

Lapissa oli myyrähuippu vuonna 2015. Kanta romahti seuraavana talvena, mutta monin paikoin Länsi-Lapissa huippu jatkui vielä 2016 ja myyräkanta laski vasta tänä vuonna. Yleisesti ottaen Pohjois-, Itä- ja Etelä-Suomessa on tällä hetkellä niukasti myyriä.

Länsi-Suomessa myyräkannat ovat olleet vuoden ajan nousuvaiheessa, ja oletettavasti myyrät ovat näillä alueilla huipussaan ensi syksynä.

Keski-Suomen länsi- ja pohjoisosien sekä Pirkanmaan itäosien pelto- ja metsämyyrät ovat kannanvaihtelun huippuvaiheessa. Tiheydet ovat kuitenkin kaukana viime vuosikymmenen ennätystalvien huipputiheyksistä.

Keskisen Suomen pohjois- ja länsiosissa on myyrähuippu. Länsi- Suomessa myyräkannat ovat runsastumassa huippuun ensi vuonna, mutta ovat tällä hetkellä vielä melko alhaiset. Muualla Suomessa myyräkannat ovat niukat.

Taimikot jäämässä rauhaan

Merkittäviä myyrien aiheuttamia taimituhoja ei ensi talvena ole odotettavissa missään päin Suomea. Suurin taimituhoriski on pohjoisen ja läntisen Keski-Suomen sekä Pirkanmaan itäosien alueella.

Taimikon myyrämäärää voi itse kukin arvioida ensilumien aikana lumijälkien ja myöhemmin talvella lumessa olevien ”hengitysreikien” perusteella. Kun lumipeite on vielä ohut eikä myyrien kulku hangen alla ole mahdollista, taimikossa voi runsaan myyräkannan aikana havaita myyrien käytäväverkostoja.

Taimikon tuhoriskiä voi vähentää kohdistamalla loukkupyyntiä näille myyräkäytäville loppusyksyn aikana.

Taimituhoja voi torjua myös polkemalla lunta tiiviiksi taimien ympärille, joko jalan tai myöhemmin talvella vaikka moottorikelkan avulla. Taimikon voi myös vakuuttaa myyrätuhojen varalta, mutta se pitää tehdä ajoissa.

Myyräkuumeriski Keski- ja Länsi-Suomessa

Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Myyräkuumetartuntojen huippuaika ajoittuu loppusyksyyn ja alkutalveen, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin ja ulkorakennuksiin. Tänä syksynä ja talvena myyräkuumeriski on korkeimmillaan läntisessä Suomessa ja osassa Keski-Suomea.

Myyräkuumeen välttäminen onnistuu parhaiten hävittämällä esimerkiksi hiirenloukuilla metsämyyrät tiloista, joissa ihmiset oleilevat. Loukkupyyntiä kannattaa harrastaa koko loppuvuosi niin kauan kuin metsämyyriä änkeää sisälle.

Myyrien esiintymispaikoissa kuten liitereissä tai mökeillä kannattaa välttää tarpeetonta pölyn nostattamista ja sen hengittämistä. Jos mökillä vielä on papanoita nurkissa, niin pölynimuria ei pidä käyttää vaan ainoastaan märkää rättiä.

Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Julkaistu Metsälehdessä 20/2017.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Kuvat