Vuonna 2002 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema tutkimus antaa viitteitä, että viime vuosina suosioon nousseet kuusi-mäntysekaistutukset ovat monesti turhia. Kuusen- ja koivunistutusaloille syntyy eri puulajeista muodostuva taimikko ilman sivupuulajien istuttamistakin, kunhan hakkuutähteet korjataan uudistusalalta.
Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää hakkuutähteiden korjuun vaikutuksia metsänviljelyn tuottavuuteen ja onnistumiseen. Samalla selvitettiin myös luontaisten taimien syntymistä. Taimikot inventointiin, kun istutuksesta oli 4–6 vuotta.
Kuusensistutusaloilla, joilta hakkuutähteet oli korjattu, todettiin kasvatuskelpoisia luonnontaimia lähes 600 hehtaarilla. Kun hakkuutähteitä ei korjattu, vastaava luku oli vajaat 300 hehtaarille.
Luontaisten taimien täydennys enemmän kuin kaksinkertaisti täystiheäksi arvioitujen kuusentaimikoiden osuuden.
Koivulle istutetuilla aloilla hakkuutähteiden korjuu lisäsi luontaista taimettumista suhteellisesti vieläkin enemmän. Hakkuutähteettömillä aloilla kasvatuskelpoisia luonnontaimia oli yli 400 hehtaarilla. Kun hakkuutähteet jätettiin aukolle, luonnontaimia oli vajaat 200 hehtaarilla,
Männynistutusaloilla hakkuutähteiden korjuusta ei saatu samanlaista hyötyä vaan hakkuutähteiden korjuu jopa alensi täystiheiden taimikoiden osuutta hieman.
Hakkuutähteiden korjuu ei vähentänyt istutettujen taimien pituuskasvua.
Metsänhoidon tutkija Karri Uotila arvioi, että uudistusalalle jäävät hakkuutähteet peittävät maata ja estävät luonnontaimien syntymisen. Tästä johtuen hakkuutähteiden korjuu edistää taimettumista.
Hirvet uhkaavat sekaistutuksia
Myös valtakunnan metsien inventoinnissa mitataan luontaisten ja istutustaimien määrää, mutta tältä osin mittaustietoja ei ole julkaistu. Tutkimuspäällikkö Kari Korhosen mukaan luonnontaimien täydentävä vaikutus on silti todettavissa mittaustuloksista.
”Suomessa on 660 000 hehtaaria varttunutta, yli 1,3 metriä pitkää kuusivaltaista taimikkoa. Niistä 300 000 hehtaaria on sellaisia, joissa kasvatuskelpoisia taimia on enemmän kujin 1 950 hehtaarilla. Tuskin kukaan istuttaa näin paljon taimia, joten mukana on luonnontaimia.”
Metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen mukaan luontainen taimiaines sisältää runsaasti muuta kuin istutettua puulajia ja monipuolistaa kasvatettavaa puulajistoa.
”Tärkeää on myös huomata, ettei hakkuutähteiden korjuusta aiheudu kasvuhäiriöitä. Hakkuutähteiden korjuu alentaa ravinteiden huuhtoutumista hakkuuta seuraavina vuosina, kun lahoavista hakkuutähteistä ei ole vapautumassa ravinteita, joita uudistusalan kasvillisuus ei pysty käyttämään.”
Sekaistutuksia Remes pitää ongelmallisina. Hirvituhoille altiilla mailla tuloksena voi olla harvapuisia kuusikoita, joista hirvet tuhoavat männyn ja koivun taimet.
Lähde: Hakkuutähde ja metsänuudistaminen, Timo Saksa, Leo Tervo ja Kari Kautto, 2002.
Kommentti:
Tutkijat herätys!
Kokeilimme juuri uutta akkuraivuria luontaisessa männyntaimikossa, jonka perustamiseen riitti pelkkä laikutus. Usein myös istutustaimikoista on raivattu iso liuta kasvatuskelpoisia luonnontaimia.
Kaikkialle taimia ei kuitenkaan synny. Tässä olisi tutkijoille tarjolla hyödykästä työtä: selvittäkää millaisissa olosuhteissa luonnontaimia todennäköisesti syntyy.
Se tieto auttaisi etsimään säästöjä metsänviljelyyn, jonka hinta on kivunnut kipurajalle.
MIKKO RIIKILÄ
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
