MTK:n Marttila: ”Tässä on analyysin paikka”

MTK:n uudistunut jäsenmaksujen keruu meni pieleen ja metsänhoitoyhdistyksissä pelätään jäsenkatoa. Puheenjohtaja uskoo, että menetykset jäävät ennakoitua pienemmiksi.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
MTK:n ensimmäinen puheenjohtaja Juha Marttila on viime viikot ollut etätöissä kotitilallaan Simossa (Kuvaaja: JUTTA MARJAKAARTO)

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on saanut nauttia keväthangista toisin kuin yleensä, kun työ on vienyt miestä reissuun viitenä päivänä viikossa. Nyt töitä tehdään koronaväistössä kotitilalla Simossa.

Viime viikkoina Marttilakin on saanut selittää metsäomistajille, miksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu näyttääkin nyt MTK:n jäsenmaksulta.

”Se on edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, mutta metsänomistajilta kerätään samalla MTK:lle menevä 18 euron edunvalvontamaksu. MTK:lla ei ole henkilöjäseniä. Samalla yhdistysten maksuista MTK:lle luovutaan. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat samalla tapaa osa järjestöä kuin MTK-yhdistystenkin jäsenet.”

Aluksi Marttila nostaa esille vaikeudet, jotka aiheutuivat tuottajien ja metsänomistajien tiedot yhdistävän Oiva-jäsenrekisterin käyttöönotossa. Ongelmia oli odotettua enemmän.

Metsäpuolella on ihmetelty kiirettä ottaa puolinaisesti testattu järjestelmä käyttöön jo tänä vuonna. Marttila ei ole varma, että vuoden lykkäys olisi auttanut asiaa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla virheitä oli vain vähän.

”Tässä on analyysin paikka. Miksi asiat on jossain saatu hoidettua selvästi vähemmin ongelmin kuin toisaalla?”

MTK-allergiaa?

Jäsenmaksun MTK-painotus on saanut osan metsänomistajista hämmennyksiin. Eikä tilannetta auttanut, että jäsenmaksun perusteet selitettiin saatekirjeessä maataloustuottajien näkökulmasta. Viittaus omaan metsänhoitoyhdistykseen löytyi vasta kirjeen kääntöpuolella.

Marttila kiistää, että järjestö olisi yliarvioinut oman imagonsa metsänomistajien keskuudessa.

”Moni on sanonut, että metsänomistajille olisi pitänyt lähettää erikseen räätälöity kirje, mutta omasta mielestäni kaiken on oltava täysin avointa.”

”Viestimme on, että 18 euron edunvalvontamaksulla saa metsällistä edunvalvontaa kannolta Brysseliin asti. Pidän sitä edullisena tarjouksena.”

Marttila kummeksuu, että metsänomistajat ovat kuusi vuotta olleet metsänhoitoyhdistysten kautta MTK:n jäseniä, mutta nyt se oli monelle uusi asia. Hänen mukaansa jäsenmaksussa esille tuotu MTK-yhteys oli tietoinen strateginen valinta.

”Meidän on oltava kiinnostavia ja kyettävä viestimään metsäedunvalvonnan tuloksista.”

Marttila ei myönnä, että iso osa metsänomistajista kokisi henkistä MTK-allergiaa.

”Kriittisimmin meihin suhtautuvat luonnonsuojelua korostavat metsänomistajat, jotka näkevät meidät liiaksi tehometsätaloutta painottaviksi. Vanha imago istuu tiukassa.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2021

Kommentit (4)

  1. MTK toimii kotimaassa metsästäjien edunvalvojina, ei metsänomistajien. Siinäpä syy jäsenkatoon.

  2. ” MTK toimii kotimaassa metsästäjien edunvalvojina, ei metsänomistajien. Siinäpä syy jäsenkatoon. ”

    MTK ei kylläkään ole mitenkään tekemisissä metsästäjien edunvalvonnan kanssa. Sitä varten on Suomen Metsästäjäliitto.

    Terveisin, metsästävä metsänomistaja.

  3. ”Meidän on oltava kiinnostavia ja kyettävä viestimään metsäedunvalvonnan tuloksista.” Niinpä niin, taitaa vain konkretia puuttua edunvalvontaan liittyvistä aikaansaannoksista. Selkeimmin edunvalvonnan köykäisyys on nähtävissä hirvikantojen – ja toteutettavan hirvipolitiikan toteutuksessa. Kuuden vuoden edunvalvontaan nähden tavallinen metsänomistaja joutuu ihmettelemään mitä sillä 18 eurolla käytännön tasolla saa.

  4. Jäsenmaksujen perinnässä ja maksujen korottamisessa ei pidä olla liian varovainen. Jäsenen säilymisen yhdistyksessä ratkaisee jäsenen kokema hyöty jäsenyydestä. Maksuja pitää rohkeasti korottaa, jolloin tulee resursseja edunvalvontaan. Jos korotus viitsitään perustella jäsenille, vain harva eroaa maksukorotuksen takia. Oma ehdotukseni olisi, että ensin tuplataan jäsenmaksu ja vähän ajan kuluttua taas tuplataan. Metsänhoitoyhdistysten, myös pienten, tulee olla yhteydessä jäseniinsä usean kerran vuoden aikana. Sähköpostilla se on helppoa. Sitten kerran vuodessa paperitiedote niille, jotka eivät viitsi opetella sähköpostin käyttöä. Luulen, että edunvalvontamme elää sarakohdassa. MHY:t/MTK voivat itse valita, säilytäänkö hengissä vai kuihdutaanko nopeasti pois. Toivotan rohkeutta ja hyvää kevättä kaikille vastuuhenkilöille, jotka metsänomistajien asioita miettivät yhtä vuotta pitemmälle ajalle.

Metsänomistus Metsänomistus