Kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. Siinä olisi metsänomistajan kannalta hyvä hallitus, arvioi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Hän on tyytyväinen toissaviikolla pidettyjen eduskuntavaa­lien tulokseen.

”Kun vaalivoittajia ovat viime vuoden metsävälikysymyksen kirjoittajat, niin voisi kuvitella, ettei tämä mitenkään huono tilanne suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäalalle ole.”

Metsävälikysymyksellä Marttila viittaa kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin viime lokakuussa hallitukselle jättämään välikysymykseen. Siinä kritisoitiin hallituksen EU-vaikuttamista metsäasioiden osalta.

”Metsien luonto- ja ilmastoulottuvuus ovat tärkeitä, eikä niitä kukaan pääse pakoon, mutta hallitukseen tarvitaan sellainen porukka, joka ymmärtää, ettei metsien taloudellista merkitystä voi unohtaa.”

Vihreiden ja vasemmistoliiton vaalitappioon Marttila on tyytyväinen.

”Molemmat puolueet ajoivat itsensä luonnonsuojeluun ja ilmastopolitiikkaan liittyen niin nurkkaan, että karkottivat suuren joukon potentiaalisia äänestäjiä. Suomalaiset eivät pidä ehdottomuudesta varsinkaan metsien kohdalla.”

Sosiaalidemokraattien, jotka myös lukeutuvat vaalien voittajiin, Marttila kokee tasapainoilleen ensin metsäkysymyksissä, mutta päätyneen sitten ”työn ja hyvinvoinnin linjalle”.

Marttilan oma puolue keskusta koki vaaleissa tappion. Hänen mielestään puolueen on nyt päätettävä, haluaako se panostaa perustehtäväänsä eli pitää huolta siitä, että koko Suomi pysyy asutettuna vai tavoitella suurimman puolueen paikkaa menemällä oppositioon.

Yhteistyölle tarvetta

Marttila arvioi, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kritiikki edellisen hallituksen EU-metsäpolitiikkaa kohtaan takaa sen, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan selkeät toimintamallit siitä, miten EU:n metsäkysymyksiin vaikutetaan. Asiaa hankaloittaa hänen mukaansa kuitenkin se, että EU:n metsäasioita käsitellään pitkälti ympäristöministeriössä, kun metsänhoidon ja metsäpolitiikan asiantuntemus on maa- ja metsätalousministeriössä.

”Nyt on syytä miettiä tarkkaan, miten maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö saadaan toimimaan yhteistyössä. Edellisen hallituksen aikana se ei onnistunut.”

Marttila toivoo, että Suomi saisi vietyä EU:n suuntaan näkemystä siitä, että metsiä ei voi tarkastella muutaman vuoden jaksoissa, vaan aikajänteen tulee olla vähintään kymmeniä vuosia. Lisäksi hän kiinnittäisi hiilinielujen ja -varastojen ohella nykyistä enemmän huomiota metsien terveyteen. Esimerkiksi Keski-Euroopassa laajoja tuhoja tehneen kuusen pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan uhka kasvaa ilmaston lämmetessä myös Suomessa.

”Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, keskustellaan siitä, miten metsät pidetään terveinä ja kasvussa jatkossakin. Metsät ovat hyvä hiilinielu mutta äärettömän huono hiilivarasto, sillä varasto voi kadota nopeasti. Hiilinieluja tulee ylläpitää, mutta puutuotteet ja puurakennukset ovat parempi hiilivarasto kuin metsät.”

Vapauden kannalla

Tulevan hallituksen käsiteltäväksi tulee todennäköisesti myös metsälain uudistaminen. Keskustelua on herättänyt varsinkin se, pitäisikö päätehakkuiden ikä- ja läpimittarajat palauttaa.

MTK ei ole vielä linjannut, mitä mieltä se on rajojen palauttamisesta, joten Marttila pitäytyy vanhassa linjassa, joka on, että yli sadan vuoden kontrollin jälkeen on hyvä, että metsänomistajilla on aiempaa enemmän valtaa ja vastuuta.

”Toki olemme valmiita keskustelemaan siitä, onko jossain säätämisen tarvetta, mutta lähdemme siitä, että suomalainen metsänomistaja on valistunut ja osaa etsiä tietoa.”

Entä miten MTK aikoo saada näkemyksensä esiin tulevassa hallituksessa?

”Vanha tapa on, että olemme käyneet juhlallisesti luovuttamassa listan tavoitteistamme hallituksen muodostajalle ja puolueiden puheenjohtajille. Joskus on moottorisaha pärissyt taustalla, joskus jotain muuta.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.