Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys on vuodesta 2015 alkaen ollut vapaaehtoista. Arviolta 70 prosenttia metsänomistajista on yhdistysten jäseniä. Vuotuinen jäsenmaksu on keskimäärin noin 100 euroa.

Metsänhoitoyhdistykset ovat Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:n jäseniä. Yhdistykset maksavat järjestölle vuodessa 1,6 miljoonaa euroa. Yhtä metsänomistajajäsentilaa kohti se tekee seitsemisen euroa. Jäseniä on noin 230 000.

Maataloustuottajat maksavat MTK:lle seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Tästä tosin 1,4 miljoonaa euroa määräytyy heidän metsähehtaariensa mukaan. Näin MTK:n saamista yli 8,5 miljoonan euron jäsenmaksuista kolme miljoonaa euroa on peräisin metsistä.

Osana valmisteilla olevaa järjestöuudistusta on kaavailtu, että kaikilta MTK:n jäseniltä peritään jatkossa edunvalvontamaksu. Metsänomistajilta se laskutettaisiin yhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä, mutta se näkyisi erillisenä eränä.

MTK:n johtokunta esittää, että metsänomistajien edunvalvontamaksu määräytyisi metsäpinta-alan mukaan ja olisi 10–30 euroa.

Yhden metsätilan omistajan edunvalvontamaksu kohoaisi. Tiloja useiden metsänhoitoyhdistysten alueella omistavilta ja maataloustuottajilta metsästä perittävä edunvalvontamaksu alenisi, kun metsästä maksettaisiin vain yksi omistajakohtainen edunvalvontamaksu,

MTK:n johtokunnan luonnoksessa tavoitteeksi asetetaan edunvalvontamaksujen kertymän kasvattaminen.

”Pois yhdistyksen kehittämisestä”

Metsäväki ei hevin niele MTK:lle menevän jäsenmaksun kasvattamista.

”Kilpailu metsänomistajien palveluista kiristyy. Se vaatii meiltä lisää investointeja. MTK:n osuus on pois metsänhoitoyhdistysten kehittämisestä”, ennakoi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman.

Jäsenmaksua ei olla valmiita korottamaan jäsenkadon välttämiseksi.

Metsänomistajapuoli on kokenut, että MTK:ssa valmisteltu järjestöuudistus on esitelty heille liian valmiina ratkaisuna, mikä on omiaan lisäämään ärtymystä.

Epäluuloja lisää myös esille noussut käsitys, jonka mukaan jäsenmaksut olisi jatkossa tarkoitus laskuttaa MTK:n nimissä. Palkansaaja-metsänomistajakin voi kokea metsänhoitoyhdistyksen omakseen, mutta odottamatta MTK:n nimissä tullut jäsenmaksu saattaisi jäisi maksamatta.

Metsänhoitoyhdistys Päijänteen puheenjohtaja Markku Hatakka korostaa, että yhdistysten itsenäisyyttä ei pidä vaarantaa.

”Yhdistysten on jatkossakin voitava kerätä jäsenmaksunsa itse ja ne tilittävät keskusjärjestölle sen osuuden.”

”Valmistelu on yhä kesken”

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korostaa, että uudistuksen muotoilu on kesken ja sitä aletaan käsitellä MTK:n metsävaltuuskunnassa.

”Yhdistykset päättävät joka tapauksessa jatkossakin omasta jäsenmaksustaan eikä sitä tulla keräämään MTK:n nimissä. Edunvalvontamaksun tasosta ja rakenteestakin löytyy järkevä ratkaisu”, Tiirola toteaa.

Metsäpuoli linjaa oman kantansa metsävaltuuskunnan kokouksessa lokakuun lopulla. Lopullinen niitti uudistukselle lyödään MTK:n valtuuskunnan kokouksessa ensi marraskuussa.

MTK:n valtuuskunnan edustajista 55 on tuottajaliittojen ja 20 metsänomistajien valitsemia. Tiirola ei pelkää, että maatalouspuoli jyräisi uudistuksen mielensä mukaisesti.

”Järjestöuudistuksesta on rakennettava kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Ei olisi järjestön edun mukaista ratkoa asioita äänestyksin, jotka loisivat sisäisiä rintamalinjoja.”

Hän muistuttaa, että tarvetta järjestön edunvalvontatyölle varmasti on.

”Edunvalvonnan tarvetta yhdistysten ulkopuolella yksikään metsänomistaja tuskin kiistää. Väännöt Brysselissä ovat osoittaneet sen kaikille.”

Metsänhoitoyhdistysten talous 2017

• Liikevaihto 260 miljoonaa euroa
• Tulos 5,5 miljoonaa euroa*
• Jäsenmaksut 18,7 miljoonaa euroa

*)Viiden edellisen vuoden k.a. noin 3 miljoonaa euroa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.