MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala kertoo, että viime syksystä alkaen heikentynyt mäntytukin kysyntä ja samalla vahvana jatkunut mäntykuitupuun imu sellutehtaille ovat lisänneet riitoja tukkirunkojen katkonnasta.
”Kiistat koskevat sitä, onko runkojen tukkiosaa katkottu kuitupuuksi”, Rintala toteaa.
Metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat vääntävät siitä, mitä mittaustietoja ostajan pitää hakkuusta antaa puun myyjälle ja tämän edustajalle. Ytimessä on kysymys niin sanottujen tukkilistojen saamisesta.
Tukkilistassa on ristiintaulukoituna jokainen puutavarapölkky pituuden ja läpimitan mukaan. Sen perusteella on helppo päätellä, kuinka tarkkaan leimikon rungot on katkottu tukki- ja kuitupuuksi.
”Näkemyksemme mukaan myyjälle on annettava sellainen tieto, jonka perusteella voidaan todeta, onko mittaus tehty oikein.”
Luonnonvarakeskuksen virallinen mittaaja Tapio Wall on samaa mieltä. Hänen mielestään tukkilistojen julkisuutta ei silti voi perustella puutavaran mittauslailla.
Lain rajamailla
Useimmat ostajat antavat puunmyyjälle suosiolla ristiintaulukoidun tukkilistan, kun sitä pyydetään. Metsänhoitoyhdistyksille isot yhtiöt eivät tukkilistoja anna, vaikka yhdistys olisi puukauppavaltakirjan perusteella avustamassa metsänomistajaa kaupanteossa. Yhtiöt pitävät yhdistyksiä kilpailijoinaan. Katkonnan paljastavia tukkilistoja pidetään liikesalaisuutena, jota ei muille jaeta.
Olennainen kysymys on, miltä osin runkojen katkonta kuuluu mittauslain piiriin. Tähän ei ole yhtä vastausta.
MTK:n Rintala korostaa, että runkojen jakaminen arvoltaan erilaisiin ositteisiin kuuluu mittauslain piiriin. Tästä Tapio Wall on samaa mieltä.
Kiista ei tällä kuitenkaan ratkea. Erimielisyyksissä on usein kyse siitä, onko rungot katkottu kauppasopimuksen mukaisesti. Onko esimerkiksi tehty riittävästi vähimmäismittojen mukaisia tukkeja tukkisaannon maksimoimiseksi. Tällöin on kyse sopimusriidasta, johon mittauslakia ei voi soveltaa.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2019.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
MTK:n esille nostama mitta- ja katkonta-asia on ajankohtainen juuri nyt. Ilmiö on laajempialainen ja niistä ei kovinkaan paljon pidetä ääntä puun ostajapuolelta.
Huomioitavaa on sekin, että pienistä virheistä ollaan korvaamassa heti myyjän esille tuoma puute, ettei asia ehdi levitä laajemmin, tämä kumminkin syö jo myyjän luottamusta ostajaan.
Koneellisessa korjuussa tulisi olla valvontaa jäävän puuston ja korjuuolosuhteiden seurantaan ja etenkin avo- ja viimeisen harvennuksen leimikoissa, jossa tukkilaatua siirtyy helposti väärään pinoon.
Myyjänkin kannattaa perehtyä itse katkonta- ja laatuasioihin tai ostaa se valtakirja esim. Mhy:n korjuupalvelulta. Ostajan yleinen, ja liian helppo vastaus on vetoaminen leimikon laatuun, joka on pinossa jo hieman hankala näyttää toteen.
Mhyn:n korjuusta vastaavia on kahdenlaisia niitä, joita korjuutapahtuma kiinnostaa aidosti on innostuneita koneellisesta korjuusta ja liitä joille jo metsään lähtö on vaikeampaa.
Mhy:n kannattaisi kiinnittää huomioita ja kouluttaa korjuupalvelun henkilöt virkeiksi myyjän edunvalvojiksi. Korjuupalvelun hinta tulee myyjälle moninkertaisesti takaisin lisääntyvänä luottamuksena ja oikeana leimikon arvona.